Suomi ja YK

4.11.2011. Suomen hallitus lahjoitti vuonna 1983 YK:lle luonnoksen Eila Hiltusen veistämästä Sibelius-monumentista. Veistos pystytettiin YK:n päämajan edustalle New Yorkiin. UN Photo/Paulo Filgueiras.

Kansainvälisen yhteistyön areenana YK on ainutlaatuinen, sillä sen jäsenistö kattaa lähes kaikki maailman maat. Suomelle YK antoi tilaisuuden harjoittaa multilateraalia eli monenkeskistä politiikkaa ensi kertaa. Ennen YK-jäsenyyttä Suomen kansainvälinen toiminta rajoittui kahdenvälisten suhteiden hoitoon. Maailmanjärjestön kautta Suomi on luonut suhteita kymmeniin maihin, joihin sillä ei olisi ilman YK:ta vastaavaa yhteyttä.

YK on Suomelle myös tärkeä tiedonlähde, sillä YK tuottaa vuosittain lukuisia tutkimuksia, selvityksiä ja raportteja, jotka ovat jäsenien saatavilla. Lisäksi YK on kohtaamispaikka, jossa valtiot jakavat näkemyksiään ja tekevät ulkopoliittisia tavoitteitaan muille tiettäviksi. Tämä lisää maiden välistä luottamusta toisiaan kohtaan ja tuo kansainvälisiin suhteisiin arvokasta ennakoitavuutta.

YK:n kautta Suomella on mahdollisuus vaikuttaa monenkeskeiseen päätöksentekoon ja tuoda Suomen näkemyksiä laajemmin esille. Erityisesti pienen valtion kannalta on tärkeää tukea monenkeskeisiä järjestelmiä ja multilateralismia, jotta kaikki maat noudattaisivat yhteisiä sääntöjä. Siksi monenkeskisyyden vahvistaminen nähdään Suomen ulkopolitiikan merkittävänä osana, ja Suomi on vuosikymmenien kuluessa antanut tukensa YK:n toiminnalle ja YK-järjestelmän kehittämiselle.

YK:n jäsenenä Suomi on sitoutunut YK:n peruskirjan asettamiin velvoitteisiin, ylläpitämään kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta sekä tekemään yhteistyötä kansainvälisten haasteiden ratkaisemiseksi. Suomi pyrkii aloitteellisella YK-politiikallaan edistämään YK:n tavoitteita panostamalla erityisesti kriisien ennaltaehkäisyyn ja rauhanrakentamiseen sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kehittämiseen.

Alun perin Suomen merkittävin viiteryhmä YK:ssa oli Pohjoismaiden ryhmä, jonka kanssa Suomi tekee edelleen tänä päivänä tiivistä yhteistyötä ja ottaa moniin asioihin kantaa yhtenäisessä linjassa. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Suomen ulkopolitiikka on avautunut ja Suomi on ollut vapaampi sitoutumaan kansainväliseen yhteistyöhön eri osa-alueilla. EU:sta tullut Suomelle merkittävä ulkopolitiikan viitekehys, joka vaikuttaa Suomen YK-toimintaan kokonaisvaltaisesti.

Päivitetty viimeksi: 10.5.2016