Nuoret YK:n asialistalla ja toimijoina

10.12.2015. YK:n pääsihteerin nimittämä nuorisolähettiläs, jordanialainen Ahmad Alhendawi (toinen vasemmalta) briiffaa lehdistöä turvallisuusneuvoston edellisenä päivänä hyväksymästä päätöslauselmasta 'Nuoret, rauha ja turvallisuus'. UN Photo/Rick Bajorn.

Tämän linkin takaa löydät Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslausetta koskevia materiaaleja

Alla olevan artikkelin kirjoittaja on Tampereen yliopiston opiskelija, joka osallistui YK-liiton tukemalle tutustumismatkalle New Yorkin YK-järjestöihin huhtikuussa 2016. Kirjoitus syntyi osana opintomatkaa.

 

YK:ssa on viimeisten vuosikymmenten aikana ryhdytty tarkastelemaan nuoria omana, erityisenä ryhmänään. Nuoret nähdään aktiivisina toimijoina niin kehitys- kuin rauhanprosesseissakin sekä konfliktinratkaisussa.

Nuoret kohtaavat lapsiin tai aikuisiin verrattuna erilaisia haasteita, ja heidän roolinsa tulevaisuuden rakentajina on tämän vuoksi merkittävä. Nuoret ovat merkittäviä tekijä myös globaalissa päätöksenteossa, jonka asialistalle ovat nousseet mm. nuorisotyöttömyyden ja koulutuksen laatuun liittyvät kysymykset.

YK:n viitekehyksessä nuoret määritellään tavanomaisesti iän mukaan. Tämän määritelmän mukaan kaikki 15–24-vuotiaat ihmiset ovat nuoria. Määritelmä ei ole kuitenkaan ongelmaton, sillä nuoruus voidaan nähdä siirtymäaikana lapsuuden ja aikuisuuden tai koulutuksen ja työelämän välillä. Toisaalta YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1989)  määrittelee alle 18-vuotiaat ensisijaisesti lapsiksi. YK:ssa jäsenvaltioilla ja eri YK-elimillä voi siis olla keskenään varsin erilaisia määritelmiä nuorista.

Nuorten asia nousee agendalle

Historiallisesti YK:n nuorisokysymysten normatiivinen perusta ulottuu 1970- ja 1980-lukujen taitteeseen. Tällöin YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselmia kansainvälistä nuorten vuotta koskien. Ensimmäistä kertaa nuorten vuotta vietettiin vuonna 1985, jonka aikana maailmanjärjestö keskittyi käsittelemään nuorten roolia yhteiskunnassa osallistumisen, kehityksen ja rauhan näkökulmista.

Nuorisokysymyksiä käsiteltiin erityisesti Barcelonassa järjestetyssä nuorten maailmankongressissa 1985. 1990-luvulla nuorten asemaa vahvistettiin YK-kontekstissa hyväksymällä päätöslauselmia nuoriso-ohjelma World Programme of Action on Youthista (WPAY). Nuoriso-ohjelma hyväksyttiin vuonna 1995, ja se on edelleen keskiössä nuorten asioita neuvoteltaessa kansainvälisesti. Ohjelman tarkoituksena on edistää kansallisia ja kansainvälisiä toimintamalleja muun muassa nuorten koulutuksen, työllisyyden, terveyden, ympäristöasioiden, naisten aseman ja globalisaation osalta. Yhteensä painopistealueita on 15.

Vuosituhanteen vaihteen jälkeen nuoria koskevien päätöslauselmien määrä on lisääntynyt, ja ne ovat käsitelleet esimerkiksi nuorisotyöllisyyden edistämistä, globalisaatiovaikutusten tarkastelua nuorten näkökulmasta sekä nuorten osallistumista taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen. Vuonna 2010 vietettiin jälleen kansainvälistä nuorten vuotta, joka keskittyi nuorten osallistumisen edistämiseen kaikissa päätöksenteon ulottuvuuksissa. Otsikkonsa mukaisesti se pyrki dialogin ja yhteisymmärryksen edistämiseen. Yleiskokous piti heinäkuussa 2011 korkean tason tapaamisen nuoria koskien, ja pääsihteeri Ban Ki-moon nosti nuoret painopisteeksi toisen kautensa toimintaohjelmassa vuodesta 2012 lähtien. Tämä on vauhdittanut nuorisokysymysten institutionalisointia YK-järjestelmän sisällä.

Pääsihteerin nuorisolähettiläs

Tällä hetkellä nuorten huomioiminen toimii läpäisevästi eri YK-elimissä, ja nuorten aseman edistämistä varten on perustettu omia toimijoita. YK:ssa on aloittanut toimintansa koko järjestelmän laajuinen toimintasuunnitelma nuorten kehityskysymysten edistämiseen (UN Youth-SWAP). Sen painopisteitä ovat työllisyys ja yrittäjyys, oikeuksien ja kansalaisosallistumisen turvaaminen, sisällyttäminen politiikkaan, koulutus ja seksuaalikasvatus sekä terveys. Suunnitelman edistämiseksi eri YK-toimijat kokoontuvat nuorten kehitysverkostossa (IANYD), joka tuo yhteen eri toimijat nuorisokysymyksiin liittyen.

Pääsihteeri nimitti vuonna 2013 nuorten edustajaksi jordanialaisen Ahmad Alhendawin, jonka tehtävänä on tuoda nuorten ääntä YK-järjestelmään ja yhtenäistää YK:n toimintaa nuorisokysymyksissä. Lisäksi nuorten edustajan tehtäviin kuuluu nuorten osallistumismahdollisuuksien kehittäminen YK:n sisällä sekä vahvistaa kumppanuuksia eri toimijoiden välillä. Suomen nuoria YK:ssa edustaa nuorisodelegaatti, joka tiedottaa YK:n nuorisoasioista Suomessa ja osallistuu YK:n yleiskokouksen kolmanteen komiteaan joka syksy yleiskokouksen yhteydessä.

Nuoret ovat kaiken kaikkiaan moninainen ihmisryhmä, jonka sisällä on useita eroja esimerkiksi sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja etnisyyteen liittyen. Tämän vuoksi myös nuoria koskevat kysymykset YK:n sisällä ovat monenlaisia. 2000-luvulta lähtien nuorten huomioiminen YK:ssa on kuitenkin vahvistunut sekä asiakysymyksissä että institutionaalisella tasolla.

Turvallisuusneuvosto hyväksyi viime vuoden lopulla päätöslauselman nuorista, rauhasta ja turvallisuudesta (S/RES/2250). Päätöslauselma tunnustaa merkittävällä tavalla nuorten merkityksen rauhanprosesseissa. Nuoret ovat myös ratkaisevassa asemassa uusien kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa, sillä tämän päivän nuoret ovat tavoitteiden päätösvuoden 2030 aikuisia.

Teksti: Matti Pihlajamaa

Päivitetty viimeksi: 4.9.2017