Ajankohtaiset teemat

UN Photo/Mark Garten

Suomi haki YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvan jäsenen paikkaa vuosiksi 2013–2014. Turvallisuusneuvostoon kuuluu pysyvien viiden maan lisäksi 10 vaihtuvaa jäsentä, jotka yleiskokous valitsee jokaiseksi kaksivuotiskaudeksi erikseen. Kampanjoidessaan jäsenyyden puolesta Suomi nosti esille asiantuntemuksensa erityisesti naisten aseman ja rauhanvälityksen parissa. Ansiokkaasta kampanjasta huolimatta Suomea ei valittu turvallisuusneuvostoon, vaan länsimaiden kaksi paikkaa menivät Australialle ja Luxemburgille.

Kampanjan epäonnistuttua Suomi koki tarvetta terävöittää kansallista YK-strategiaansa. Täysin uudistettu strategia julkaistiin heinäkuussa 2013, jonka pyrkimyksenä on selkiyttää Suomen YK-politiikkaa ja kaavailla pitkäaikaisempia linjauksia. Kattoteemana Suomen strategiassa on kestävä kehitys, eli ekologisesti, taloudellisesti sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys.

Viime aikoina suomalaiset ovat päässeet myös merkittäviin virkoihin YK:ssa. Elokuun lopussa 2013 suurlähettiläs Pertti Majanen valittiin YK:n kestävän kehityksen rahoituskomitean puheenjohtajaksi yhdessä Nigerian entisen valtiovarainministeri Mansur Muhtarin kanssa. Kestävän kehityksen komitea on osa kokonaisuutta, jolla luodaan pohja vuoden 2015 jälkeisille kehitystavoitteille. Komitean tehtävänä on suunnitella strategia kestävän kehityksen rahoittamiseksi sekä varmistaa YK-prosessien yhteentoimivuus.

Suomi pääsi myös YK:n budjetti- ja hallintokomitean puheenjohtajaksi, kun suurlähettiläs Janne Taalas valittiin tehtävään lokakuun 2013 alussa. Komitean velvollisuutena on päättää YK:n sääntömääräisestä budjetista vuosina 2014-2015. Tämä on Suomelle merkittävää myös siksi, että kyseessä on Suomen ensimmäinen kerta tehtävässä lähes 60 vuoden jäsenyytensä aikana. 

YK:n 68. yleiskokouksessa syys-lokakuussa vuonna 2013 Suomi nosti esille erityisesti YK-strategiansa kattoteeman eli kestävän kehityksen merkityksen kaikissa tulevissa kehitystavoitteissa. Lisäksi Suomi painotti tasa-arvon tärkeyttä ja kannusti muita maita oman esimerkkinsä mukaan lisäämään tukeaan YK:n tekemälle tasa-arvotyölle. Suomi on myös yksi seitsemästä asekauppasopimuksen (Arms Trade Treaty, ATT) aloitteentekijämaasta, minkä vuoksi Suomen puheenvuorossa haluttiin yhä nostaa esille asekauppasopimuksen edistäminen.

Lähde: Ulkoasiainministeriö (1 ja 2)

Päivitetty viimeksi: 15.10.2013