Mitä yleiskokous tekee ministeriviikon jälkeen?

Yleiskuvaa yleiskokouksen istuntosalista. Kuva: UN Photo/Susan Markisz

YK:n yleiskokous perustettiin 1945 toisen maailmansodan viimeisillä vaiheilla. Se on YK:n keskeisin jäsenvaltioiden neuvotteluelin, joka käsittelee kansainvälisesti merkittäviä ja ajankohtaisia asioita. Se aloittaa vuosittain istuntokautensa syyskuun kolmannen viikon tiistaina täysistunnolla.

Täysistunnossa New Yorkissa sijaitsevaan YK:n päämajaan kokoontuvat presidentit ja pääministerit, kuninkaat ja kuningattaret, emiirit ja ulkoministerit, ja YK on maailmannäyttämön ja median keskipisteenä. Vähemmän kansainvälistä huomiota saavat tapahtumat, jotka seuraavat täysistuntoa sen jälkeen, kun valtionpäämiehet ovat palanneet kotimaihinsa.

Yleiskokouksen keskustelunaiheista ja teemoista on tehokkaampaa keskustella pienemmissä, yhteen asiaan keskittyvissä kokouksissa. Täysistunnon päätyttyä yleiskokouksen kuusi pääkomiteaa valitsevat puheenjohtajansa, kolme varapuheenjohtajaa ja raportoijan, ja alkavat hoitaa yleiskokouksen esityslistan kohtia. Esimerkiksi 70. yleiskokouksen esityslistassa oli 173 kohtaa. Joskus useimmat asiakohdat siirtyvät agendalle edellisiltä vuosilta.

Yleiskokous valitsee joka vuonna puheenjohtajan, joka on kansallisuudeltaan jotakin YK:n jäsenvaltiota edustava ansioitunut henkilö, joka ei lähtökohtaisesti kuulu maan YK-delegaatioon. Kaudella 2015-2016 YK:n 70. yleiskokouksen puheenjohtajamaana toimii Tanska (puheenjohtaja Mogens Lykketoft).

Komiteatyöskentely

Kaikki jäsenvaltiot osallistuvat komiteoiden keskusteluihin ja esityslista jaetaan osiksi teemoittain. Komiteat sitten keskustelevat aihepiiriinsä liittyvistä asioista löytääkseen asialle yhteistä maaperää, ja esittävät yleiskokoukselle luonnoksia päätöslauselmiksi ja päätöksiksi.

Yleiskokouksen pääkomiteoiden ensimmäinen komitea (aseidenriisunta ja kansainvälinen turvallisuus) käsittelee aseidenriisuntaa ja siihen liittyviä kansainvälisiä turvallisuuskysymyksiä, ja toinen komitea (talous ja rahoitus) käsittelee taloudellisia ja ympäristöön liittyviä kysymyksiä. Kolmas komitea (sosiaaliset, humanitaariset ja kulttuuriset kysymykset) käsittelee sosiaalisia ja humanitaarisia aiheita ja ihmisoikeuskysymyksiä.

Neljäs komitea (poliittiset erityiskysymykset ja siirtomaajärjestelmän purku) käsittelee erilaisia ensimmäiselle komitealle kuulumattomia poliittisia aiheita ja siirtomaajärjestelmän purkamista. Viides komitea (YK:n hallinto ja budjetti) käsittelee YK:n hallintoa ja budjettia, ja kuudes komitea (oikeudelliset asiat) käsittelee kansainvälisiä oikeudellisia asioita.

Komiteat eivät käsittele kaikkia aiheita, vaan tietyistä aiheista keskustellaan yleiskokouksen yleisistunnoissa. Näihin aiheisiin kuuluvat esimerkiksi Palestiinan kysymys ja pääsihteerin raportti YK:n toiminnasta.

Keskustelunaiheet koskevat lähes kaikkia yhteiskunnan toiminnan puolia. Niihin kuuluvat oikeusvaltion edistäminen, YK:n jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeus ja alueellinen koskemattomuus, kestävä kehitys, demokratia ja hallinto, ydinaseiden leviäminen, asevalvonta, terrorismi, tasa-arvo, ihmiskauppa, pienaseiden laiton kauppa, järjestäytynyt rikollisuus, alkuperäiskansojen oikeudet, YK:n rauhanturvaoperaatiot, kulttuurien välinen dialogi sekä YK:n reformi, johon sisältyy myös turvallisuusneuvoston uudistaminen.

Yleiskokouksella on myös keskeinen asema kansainvälisen oikeuden kehityksessä – kun kansainvälinen sopimus hyväksytään virallisesti, siitä tulee kansainvälinen asiakirja, joka on avattava maiden allekirjoitettavaksi ja ratifioitavaksi. Sadat kansainväliset sopimukset ovat muuttaneet tapoja joilla valtiot kohtelevat kansalaisiaan ja toimivat keskenään, piratismista lasten oikeuksiin ja tekijänoikeuslakiin. Yleiskokouksen päätöslauselmat eivät ole jäsenmaita oikeudellisesti sitovia, mutta käytännössä niillä on kansainvälisestikin suuri poliittiinen painoarvo.

Yleiskokouksen ensimmäinen komitea (viralliset sivut)

Toinen komitea

Kolmas komitea

Neljäs komitea

Viides komitea

Kuudes komitea

Lue lisää: Kansainväliset sopimukset Globaliksessa (Suomen YK-liiton julkaisu)

Päivitetty viimeksi: 20.6.2016