Taloudellinen ja sosiaalinen kehitys

Perhe Tarialassa, Mongoliassa, käyttää sähkölähteenään aurinkopaneelia. 28.7.2009. Tarialan, Mongolia. UN Photo/Eskinder Debebe

Tämä toimintaohjelma on toimintasuunnitelma ihmisten, maapallon ja hyvinvoinnin  hyväksi. Sen  tavoitteena on myös vahvistaa yleismaailmallista  rauhaa entistä vapaammassa maailmassa. Tiedostamme, että köyhyyden, myös äärimmäisen köyhyyden poistaminen sen kaikissa muodoissa kaikkialla on merkittävin maailmanlaajuinen haaste ja kestävän kehityksen välttämätön edellytys."
Agenda 2030 Kestävän kehityksen tavoitteet - Johdanto
 

YK:n peruskirjan I luvun mukaan yksi järjestön neljästä päämäärästä on aikaansaada kansainvälistä yhteistyötä kansainvälisten taloudellisten, sosiaalisten, sivistyksellisten ja humanitaaristen ongelmien ratkaisemiseksi sekä kaikille ilman minkäänlaista erottelua kuuluvien ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi. Peruskirjan luvussa IX todetaan, että YK:n tulee edistää korkeampia elämisen standardeja, täystyöllisyyttä sekä taloudellista ja sosiaalista edistystä ja kehitystä. Tähän perustuu YK:n toiminta taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi.

YK:n talous- ja sosiaalineuvosto määrittelee inhimillisen köyhyyden (Human Poverty) seuraavalla tavalla: se on valintojen ja mahdollisuuksien puute, ihmisarvoloukkaus. Se tarkoittaa perustavanlaatuisen yhteiskuntaan vaikuttamisen mahdollisuuden puutetta. Se tarkoittaa sitä, että ei ole varaa ruokkia ja vaatettaa perhettä, ei ole koulua tai terveyskeskusta jossa käydä, ei ole maata jolla kasvattaa ruokaa tai työtä jolla elättää itsensä, eikä rahkeita saada luottoa. Se tarkoittaa epävarmuutta ja voimattomuutta sekä yksilöiden, kotitalouksien ja yhteisöjen syrjäytyneisyyttä. Se tarkoittaa väkivallalle altistumista ja usein sisältää marginaalisessa tai hauraassa ympäristössä elämistä, ilman puhdasta vettä tai saniteettitiloja.

Eri ongelma-alueet kietoutuvat toistensa syy- ja seuraussuhteiksi. Ympäristöongelmista ei voida puhua ilman, että väestöongelmiin puututaan. Väestöongelmalta taas putoaa pohja, mikäli sen tarkastelu irrotetaan köyhyyden tarkastelusta. Köyhyys on pohjimmaisena syynä moneen muuhun kehitykseen liittyvään ongelmaan. Myönteinen kehitys yhdellä osa-alueella, kuten koulutuksessa, on tietenkin jo saavutus sinänsä ja poikii parhaassa tapauksessa kehitystä myös muilla sektoreilla, mutta parhaimmat tulokset saavutetaan vasta, kun ymmärretään ongelmien laajuus ja monimutkaisuus ja mitoitetaan toimet sen mukaisesti.

Monet kehitykseen liittyvistä ongelmista ulottuvat valtiorajojen ylitse. Esimerkiksi pakolaisuus, järjestäytynyt rikollisuus, huumekauppa ja HIV/AIDS ovat globaaleja ongelmia, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan yhteistyötä. Pitkittyneen köyhyyden ja työttömyyden vaikutukset tietyssä maassa tai alueella näkyvät helposti myös muualla, esimerkiksi lisääntyneenä siirtolaisuutena, sosiaalisina hankaluuksina ja konflikteina. Taloudellinen epävakaus yhdessä maassa näkyy hyvin nopeasti muiden maiden markkinoilla.

Tarkasteltaessa kehitysmaiden köyhyyttä ei riitä, että paneudutaan yksittäisen maan sisäiseen tilanteeseen. Keskinäisriippuvaisuuden maailmassa on myös kyettävä näkemään kyseisen maan rooli maailmantaloudessa ja kansainvälisessä tulonjaossa.

Päivitetty viimeksi: 16.6.2016