Ihmisoikeusneuvosto

16.9.2011. Kuva ihmisoikeusneuvoston istuntosalista Genevessä. UN Photo/Jean-Marc Ferré

YK:n peruskirjan artikla 68 edellyttää, että YK:lla on ihmisoikeuksien edistämiseen erikoistunut elin. Tätä tehtävää hoiti 60 vuoden ajan YK:n ihmisoikeustoimikunta (United Nations Commission on Human Rights, UNCHR) joka vuonna 2006 korvattiin YK:n ihmisoikeusneuvostolla (United Nations Human Rights Council, HRC). Ihmisoikeusneuvosto on suoraan YK:n yleiskokouksen alainen toimielin.

Vuodesta 1946/7 vuoteen 2006 toiminut YK:n ihmisoikeustoimikunta sai pitkän toimikautensa aikana osakseen paljon kärkevää kritiikkiä. Toimikuntaa arvosteltiin erityisesti ihmisoikeuskysymysten valikoitumisesta tarkasteluun poliittisin perustein sekä ihmisoikeuksia räikeästi loukkaavien valtioiden mahdollisuudesta toimia jäseninä. Ihmisoikeusneuvostoa perustettaessa toiveena oli, että uusi toimielin paikkaisi tehottomuudesta ja uskottavuuden puutteesta kärsineen edeltäjänsä puutteita, mutta säilyttäisi sen hyvät käytännöt, kuten vahvan erityisraportoijajärjestelmän ja kansalaisjärjestöjen osallistumisoikeuden.

Ihmisoikeusneuvosto muodostuu 47 jäsenvaltiosta, jotka valitaan eri alueellisista ryhmistä neuvoston perustamispäätöslauselmassa (A/RES/60/251) sovitun maantieteellisen paikkajaon mukaisesti. Jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan, ja yksittäinen valtio voi toimia jäsenenä korkeintaan kaksi peräkkäistä kautta.

Neuvoston jäseneksi valikoituminen edellyttää ehdolle asettumista ja yleiskokouksen enemmistön tuen saamista äänestyksessä. Neuvoston jäsenistä äänestäessään yleiskokous ottaa huomioon hakijavaltioiden sitoutuneisuuden ihmisoikeuksien suojeluun ja edistämiseen sekä ehdokkuuden tueksi mahdollisesti esitetyt vapaaehtoiset sitoumukset. Valintatavan on tarkoitus karsia neuvoston jäsenistöstä pahimmat ihmisoikeusloukkaajat.

Ihmisoikeusneuvosto kokoontuu Genevessä, Sveitsissä. Neuvosto pitää tavanomaisia istuntoja (regular sessions) läpi vuoden. Neuvoston perustaneen päätöslauselman (A/RES/60/251) mukaan tavanomaisia istuntoja on oltava vähintään kolme vuodessa ja niiden on kestettävä yhteensä vähintään 10 viikkoa.

Lisäksi neuvosto voi jäsenistön kolmasosan tuella kutsua tarpeen mukaan koolle erityisistuntoja (special sessions) kiireellisten ihmisoikeusasioiden käsittelyä varten. Näiden istuntojen ohella ihmisoikeusneuvoston neljä tärkeintä toimintamekanismia ovat niin sanotut yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu, erityistoimenpiteet, ihmisoikeusneuvoston neuvoa-antava komitea sekä valitusmenettely.

Yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu (Universal Periodic Review, UPR) on ihmisoikeusneuvoston luoma mekanismi, joka keskittyy YK:n jäsenvaltioiden ihmisoikeustilanteen seurantaan ja valvontaan. Arvioinnin kohteena on vuosittain 48 valtiota, ja prosessi alkaa alusta neljän vuoden välein.

Erityistoimenpiteet (special procedures) on yleisnimitys kaikille ihmisoikeusneuvostoa edeltäneen ihmisoikeustoimikunnan luomille mekanismeille, joiden avulla tietyn valtion ihmisoikeustilannetta tai tiettyä ihmisoikeuksien teema-aluetta voidaan käsitellä mahdollisimman tehokkaasti. Käytännössä erityistoimenpiteillä voidaan viitata joko henkilöihin (erityisedustajat, itsenäiset asiantuntijat sekä erityisraportoijat) tai ryhmiin (työryhmät/ erityistyöryhmät), jotka raportoivat neuvostolle tietyn valtion tilanteesta tai tietystä ihmisoikeusteemasta. Erityistoimenpiteitä on pidetty yhtenä YK:n toimivimmasta ja joustavimmista ihmisoikeusinstrumenteista.

Ihmisoikeusneuvoston neuvoa-antava komitea (Human Rights Council Advisory Committee) korvaa ihmisoikeustoimikunnan alaisuudessa toimineen ihmisoikeuksien edistämisen ja suojelun alakomitean (Sub-Commission on the Promotion and Protection of Human Rights). Neuvoa-antava komitea on ajatushautomoa (think tank) muistuttava instituutio, joka tarjoaa neuvostolle asiantuntijaneuvoja sekä toteuttaa ihmisoikeusaiheisia tutkimuksia ja selvityksiä neuvoston toimeksiannosta.

Ihmisoikeustoimikunnan aiempaan niin sanottuun 1503-menettelyyn perustuva luottamuksellinen valitusmenettely (complaint procedure) tarjoaa yksittäisille kansalaisille sekä järjestöille mahdollisuuden saattaa neuvoston tietoon jossain YK:n jäsenvaltiossa todistettavasti tapahtuneita räikeitä ihmisoikeusloukkauksia.

Erityistoimenpiteet tarjoavat joustavia tapoja ihmisoikeuksien seurantaan

Erityistoimenpiteet on nimitys YK:ssa käytettävälle toimintamekanismille, joka mahdollistaa tietyn valtion ihmisoikeustilanteen tai tietyn ihmisoikeuksien teeman käsittelyn joustavasti ja tehokkaasti. On myös muita tapoja (esimerkiksi yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu UPR) tarkastella tietyn valtion ihmisoikeustilannetta, mutta joustavuudessaan erityistoimenpiteet ovat ainutlaatuisia. Erityistoimenpiteet olivat käytössä jo aiemmin toimineen ihmisoikeustoimikunnan työssä, ja ihmisoikeusneuvosto on omaksunut ne osaksi omaa työtään heti perustamisestaan lähtien.

Erityistoimenpiteiden nimityksellä tarkoitetaan ihmisoikeusneuvostolle raportoivia henkilöitä (esimerkiksi erityisraportoijia) ja työryhmiä, joille on annettu mandaatti joko ihmisoikeustoimikunnasta tai -neuvostosta. Osa mandaateista on hyvinkin vanhoja, ja osa taas vasta viime vuosina perustettuja.

Tehtävänanto sisältää yleensä pyynnön tutkia, valvoa, antaa neuvoja ja julkisesti raportoida annetusta aiheesta. Käytännössä toimenpiteet vaihtelevat suuresti: voidaan vastata yksilövalituksiin, toteuttaa tutkimuksia, tarjota neuvoja maatason teknistä yhteistyötä koskien tai toimia tietyn aiheen tai kysymyksen edistämiseksi. Ihmisoikeusvaltuutetun toimisto tarjoaa työn tueksi henkilökuntaa sekä logistista ja tutkimuksellista apua.

Yksittäisiä erityistoimenpiteiden alaisuudessa toimivia henkilöitä on historian aikana kutsuttu joko:

  • erityisraportoijiksi (Special Rapporteur)
  • pääsihteerin erityisedustajiksi (Special Representative of the Secretary-General)
  • pääsihteerin edustajiksi (Representative of the Secretary-General)
  • itsenäisiksi asiantuntijoiksi (Independent Expert).

Työryhmiin valitaan yleensä viisi henkilöä, jokainen yhdestä YK:ssa muutoinkin käytetystä maaryhmittymästä (Afrikka, Aasia, Itä-Eurooppa, Latinalainen Amerikka ja Karibia, Länsi-Eurooppa ja muut). Jokainen tehtävänanto luodaan erikseen ihmisoikeusneuvoston päätöslauselmalla, ja sille määritellään sekä alkamis- että loppumisajankohta. Valitut toimijat työskentelevät henkilökohtaisessa ominaisuudessa, eivätkä saa työstään palkkaa tai muuta rahallista korvausta. Tehtävänantojen toteuttajien itsenäisyys on olennaisen tärkeää, jotta he voivat hoitaa työnsä puolueettomasti.

Toimijat voivat esimerkiksi pyytää hallituksilta lisäselvityksiä heidän tietoonsa saatetuista ihmisoikeusloukkauksista. Esimerkiksi vuonna 2013 tällaisia tietopyyntöjä (communications) lähetettiin yli 528 kappaletta 117:ään eri maahan. Vuoden loppuun mennessä 45 % tietopyynnön saaneista valtioista oli vastannut niihin.

Erityistoimenpiteiden alla tehdään myös maavierailuja ihmisoikeustilanteen kartoittamiseksi. Usein toimijat ottavat yhteyttä maan hallitukseen kirjeitse ja pyytävät lupaa vierailun järjestämiseksi. Joissain maissa käytäntönä on pitää yllä jatkuvaa kutsua (standing invitation), mikä tarkoittaa, että maa on periaatteessa koska vain valmis ottamaan vastaan minkä tahansa erityistoimenpiteiden alla toimivan tahon.

Tehtävänannot

Vuonna 2016 voimassa olevat maakohtaiset ja temaattiset tehtävänannot on listattu alla. Mainittu vuosiluku on mandaatin perustamisvuosi. Temaattisten mandaattien kohdalla tässä yhteydessä on mainittu vain muutama avainsana – tarkat mandaattikuvaukset löytyvät YK:n ihmisoikeusvaltuutetun verkkosivuilta.

Maakohtaiset mandaatit:

  • erityisraportoija, Myanmar/Burma, 1992
  • erityisraportoija, Kamputsea/Kambodza, 1993
  • erityisraportoija, Palestiinalaisalueet, 1993
  • itsenäinen asiantuntija, Somalia, 1993
  • itsenäinen asiantuntija, Sudan, 1993
  • itsenäinen asiantuntija, Haiti, 1995
  • erityisraportoija, Pohjois-Korea, 2004
  • erityisraportoija, Iran, 2011
  • erityisraportoija, Syyria, 2011
  • erityisraportoija, Valko-Venäjä, 2012
  • erityisraportoija, Eritrea, 2012
  • itsenäinen asiantuntija, Keski-Afrikan tasavalta, 2013
  • itsenäinen asiantuntija, Mali, 2013
  • itsenäinen asiantuntija, Norsunluurannikko, 2013

Lähde: OHCHR

Temaattisia mandaatteja on 41, ja ne koskevat seuraavia aihealueita:

  • työryhmä, tahdonvastaiset katoamiset (enforced or involuntary disappearances), 1980
  • erityisraportoija, mielivaltaiset teloitukset (extrajudicial, summary or arbitrary executions), 1982
  • erityisraportoija, kidutus (torture), 1985
  • erityisraportoija, uskonnonvapaus (freedom of religion and belief), 1986
  • erityisraportoija, lapsikauppa (sale of children), 1990
  • työryhmä, mielivaltaiset pidätykset (arbitrary detention), 1991
  • erityisraportoija, mielipiteen ja ilmaisun vapaus (freedom of opinion and expression), 1993
  • erityisraportoija, rasismin nykymuodot (contemporary forms of racism), 1993
  • erityisraportoija, naisiin kohdistuva väkivalta (violence against women), 1994
  • erityisraportoija, tuomareiden ja asianajajien itsenäisyys (independence of judges and lawyers), 1994
  • erityisraportoija, myrkyllisten aineiden kuljetus (toxic and dangerous products and wastes), 1995
  • erityisraportoija, oikeus koulutukseen (right to education), 1998
  • erityisraportoija, äärimmäinen köyhyys (extreme poverty), 1998
  • erityisraportoija, siirtolaisten oikeudet (human rights of migrants), 1999
  • erityisraportoija, ihmisoikeuspuolustajat (human rights defenders), 2000
  • erityisraportoija, oikeus ruokaan (right to food), 2000
  • erityisraportoija, riittävä asuminen (adequate housing), 2000
  • itsenäinen asiantuntija, ulkomaisen velan vaikutukset ihmisoikeuksiin (effects of foreign debt), 2000
  • erityisraportoija, alkuperäiskansat (indigenous people), 2001
  • työryhmä, afrikkalaista alkuperää olevat ihmiset (people of African descent), 2002
  • erityisraportoija, terveys (physical and mental health), 2002
  • erityisraportoija, ihmiskauppa erityisesti naiset ja lapset (trafficking in persons), 2004
  • erityisraportoija, maan sisäiset pakolaiset (internally displaced people), 2004
  • erityisraportoija, ihmisoikeudet ja terrorismin vastainen toiminta (human rights while countering terrorism), 2005
  • itsenäinen asiantuntija, kansainvälinen solidaarisuus (international solidarity), 2005
  • työryhmä, palkattujen sotilaiden käyttö ihmisten itsemääräämisoikeuden esteenä (use of mercenaries as a means of impeding the exercise of the right of
  • peoples to self-determination), 2005
  • erityisraportoija, vähemmistökysymykset (minority issues), 2005
  • erityisraportoija, orjuuden nykymuodot (contemporary forms of slavery), 2007
  • erityisraportoija, puhdas juomavesi ja sanitaatio (safe drinking water and sanitation), 2008
  • erityisraportoija, kulttuuriset oikeudet (cultural rights), 2009
  • työryhmä, naisiin kohdistuva syrjintä (discrimination against women), 2010
  • erityisraportoija, yhdistymisvapaus (freedom of peaceful assembly and of association), 2010
  • itsenäinen asiantuntija, demokraattinen ja oikeudenmukainen kansainvälinen järjestys (democratic and equitable international order), 2011
  • erityisraportoija, totuuden ja oikeudenmukaisuuden edistäminen (promotion of truth, justice, reparation & guarantees on non-recurrence), 2011
  • työryhmä, ylikansalliset yritykset (transnational corporations), 2011
  • erityisraportoija, ympäristö (environment), 2012
  • itsenäinen asiantuntija, iäkkäiden oikeudet (enjoyment of all human rights by older persons), 2013
  • erityisraportoija, pakkotoimenpiteet (unilateral coercive measures), 2014
  • erityisraportoija, vammaisten henkilöiden oikeudet (rights of persons with disabilities), 2014
  • itsenäinen asiantuntija, albinismi (enjoyment of human rights by persons with albinism), 2015
  • erityisraportoija, oikeus yksityisyyteen (right to privacy), 2015
Päivitetty viimeksi: 20.6.2016