Rahastot ja ohjelmat

7.10.1998. Suomalainen lauluntekijä Mikko Kuustonen on toiminut YK:n väestörahasto UNFPA:n hyväntahdon lähettiläänä. Kuva: UN Photo / Greg Kinch

Rahastot ja ohjelmat ovat yleiskokouksen päätöksellä perustettuja järjestöjä. Niiden toiminta vastaa tarpeisiin, joita ei osattu ennustaa YK:n perustamiskokouksessa vuonna 1945 (esimerkiksi kehitys- ja ruoka-apu, ympäristökysymykset, Palestiinan pakolaiset). YK:n peruskirjan 22. artiklan mukaisesti yleiskokous voi perustaa apuelimiä, joita se pitää tarpeellisina tehtäviensä suorittamiseksi. Monet rahastoista ja ohjelmista on perustettu 1960-luvulla, kun monet kehitysmaat itsenäistyivät ja niiden taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tukemiseen kaivattiin voimavaroja. Tässä osiossa esitellään myös YK:n yhteinen AIDS-ohjelma, joka on muutamien YK-järjestöjen itsensä perustama.

Rahastot ja ohjelmat toteuttavat YK:n työtä lähes kaikilla taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen sekä ihmisoikeuksiin liittyvillä osa-alueilla. Nämä järjestöt tekevät paljon kenttätyötä, ja esimerkiksi kehitysohjelma UNDP:lla ja lastenrahasto UNICEF:lla on maatoimistoja reilusti yli sadassa maassa.

Hallinnollisesti rahastot ja ohjelmat muistuttavat enemmän YK:n erityisjärjestöjä kuin vaikkapa yleiskokouksen alaisia apuelimiä, kuten komissioita tai toimikuntia. Rahastoilla ja ohjelmilla on omat hallintoelimensä, ja suuri osa niiden rahoituksesta on vapaaehtoista. Rahoitus ei siis tule YK:n budjetista. Muodollisesti erityisjärjestöjen ero rahastoihin ja ohjelmiin on kuitenkin aika selkeä: rahastoilla ja ohjelmilla ei ole omia jäsenvaltioita kuten erityisjärjestöillä, vaan niiden jäseniksi lasketaan kaikki YK:n jäsenvaltiot. Rahastot ja ohjelmat raportoivat toiminnastaan suoraan joko yleiskokoukselle, talous- ja sosiaalineuvostolle tai YK:n pääsihteerille.

Eri rahastoja ja ohjelmia

YK:n asuinyhdyskuntaohjelma (United Nations Human Settlements Programme, UN-Habitat), Nairobi, Kenia.
UN-Habitat on vuonna 1977 perustettu ohjelma, jonka tavoitteena on ihmisten muodostamien yhdyskuntien kehittäminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti (päätöslauselma A/RES/32/162). Järjestö hallinnoi yli sataa asumisen kehittämiseen tähtäävää hanketta ympäri maailman, ja sen ohjelmat keskittyvät kaupunkien asuntohallinnon ja turvattujen asumisoikeuksien parantamiseen. UN-Habitat ja Maailmanpankki tekevät yhteistyötä slummien asuinolojen kehittämisessä. Toimintaa ohjaa 58-jäseninen johtokunta, ministeritasoinen kokoonpano, joka tapaa kerran kahdessa vuodessa. Johtokunta käsittelee UN-Habitatin toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä ohjaa toimintaa poliittisesti. ECOSOC valitsee johtokunnan jäsenet. Jäsenyyskausi on nelivuotinen, ja kokonaisuudessa huomioidaan maantieteellinen tasapaino.

Maailman elintarvikeohjelma (World Food Programme, WFP), Rooma, Italia
WFP on vuonna 1961 perustettu, maailman suurin ruoka-apua jakava järjestö (päätöslauselma 1714 (XVI)). Se toimittaa ruoka-apua ensisijaisesti ruokavajeesta kärsiviin alhaisen tulotason maihin sekä erilaisista katastrofeista kärsiville alueille. Ohjelma hallinnoi myös kansainvälistä kriisikäyttöön tarkoitettua ruokavarastoa (International Emergency Food Reserve). Ohjelman toimintaa ohjaa 36-jäseninen johtokunta, joka tapaa kolme kertaa vuodessa. Käytännön toimintaa ohjaa pääjohtaja (Executive Director), jonka nimittävät yhdessä YK:n pääsihteeri ja FAO:n (UN Food and Agriculture Organization) pääjohtaja. Pääjohtaja valitaan viisivuotiskaudeksi kerrallaan.

YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi (United Nations Conference on Trade and Development, UNCTAD), Geneve, Sveitsi
UNCTAD on vuonna 1964 toimintansa aloittanut pysyvä hallitustenvälinen toimielin, jonka päätavoitteena on edistää kehitysmaiden mahdollisuuksia hyötyä maailmankaupasta ja investoinneista maiden omaa taloudellista ja sosiaalista kehitystä tukevalla tavalla. UNCTAD:n perustaminen pohjautuu sekä ECOSOC:n (917(XXXIV)) että yleiskokouksen (1995 (XIX)) päätöslauselmiin. UNCTAD:ssa on 195 jäsenmaata. Kaikki jäsenmaat voivat halutessaan osallistua kauppa-ja kehitysneuvoston toimintaan. UNCTAD kokoontuu joka neljäs vuosi, ja istuntojen välissä päätösvaltaa käyttää kauppa-ja kehitysneuvosto (Trade and Development Board, TDB), joka kokoontuu vuosittain Genevessä. TDB:ssa on 155 jäsenmaata.

Kansainvälisen kaupan keskus (International Trade Centre, ITC)
on YK:n ja maailman kauppajärjestön WTO:n yhteinen teknisen yhteistyön yksikkö. ITC tarjoaa tukitoimia erityisesti pienille kehitysmaiden yrityksille. Sen tavoitteena on vahvistaa yritysten kansainvälistä kilpailukykyä, kehittää niille tukipalveluita ja toimintamahdollisuuksia sekä tukea päätöksentekijöitä pienyritysten integroimiseksi maailmantalouteen. ITC:n toiminta on jaettu  pääluokkiin, joissa käsitellään muun muassa vientistrategiaa, yritystoimintaa kauppapolitiikassa sekä kaupan tukipalveluiden instituutioiden vahvistamista. ITC perustettiin vuonna 1964 osana GATT-sopimusta (General Agreement on Tariff and Trade), ja vuonna 1974 ITC:n asema silloisen GATT:n (nyk. WTO) ja YK:n yhteistyöorganisaationa vahvistettiin YK:n yleiskokouksessa. Kaikki ICT:n toimintaa perustuu Aid for Trade -aloitteeseen, joka pyrkii rakentamaan kehittyvien maiden kapasiteettia laajentaa kaupankäyntimahdollisuuksiaan.

YK:n kehitysohjelma (United Nations Development Programme, UNDP), New York, Yhdysvallat
UNDP on vuonna 1966 toimintansa aloittanut kehitysjärjestö, jolla on toimintaa liki 170 maassa. Nykyisen nimensä se sai vuonna 1965, kun aikaisempia YK:n kehitystoimintaa toteuttaneita elimiä yhdistettiin (päätöslauselma 2029(XX)). UNDP on YK-järjestelmän suurin kehitysapuverkosto, joka tuo kansainvälistä tietotaitoa ja rahoitusta sinne, missä niitä voidaan hyödyntää inhimillisen kehityksen edistämiseen. Toimintaa ohjaa 36-jäseninen johtokunta, joka kokoontuu muutaman kerran vuodessa sekä Genevessä että New Yorkissa. Johtokunnan jäsenyys on kolmivuotinen ja kokonaisuudessa huomioidaan maantieteellinen tasapaino. UNDP:n pääjohtajan (Administrator), YK:n kolmanneksi korkea-arvoisimman virkamiehen, nimittää YK:n pääsihteeri, ja nimityksen vahvistaa yleiskokous.

UNDP:n toiminta keskittyy kolmeen osa-alueeseen:

  • kestävä kehitys
  • demokraattinen hallinto ja rauhanrakentaminen
  • ympäristö ja katastrofeista toipuminen

UNDP julkaisee vuosittain Inhimillisen kehityksen raportin, joka käsittelee ajankohtaisia globaaleja kehityskysymyksiä. Lisäksi se antaa tukea jäsenmailleen vuonna 2016 voimaantulleiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

YK:n tasa-arvojärjestö (UN Women), New York, Yhdysvallat
UN Women on yleiskokouksen kesäkuussa vuonna 2010 perustama elin, joka toimii naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi maailmassa. UN Womenin tavoitteena on saavuttaa kaikkialla maailmassa sukupuolten välinen tasa-arvo, jossa miehillä ja naisilla on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet. Ihmisoikeuslähtöisen toimintatavan perustana on YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (CEDAW-sopimus).

UN Women toimii erityisesti seuraavilla osa-alueilla:

  • naisten osallistuminen päätöksentekoon yhteiskunnassa, demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistaminen
  • naisten taloudellinen voimaannuttaminen
  • naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen
  • naisten tukeminen konflikteissa ja katastrofeissa sekä heidän osallistumisensa rauhanrakennukseen ja konfliktien ennaltaehkäisyyn

Lisäksi UN Women tekee työtä sen eteen, että tasa-arvoasiat huomioitaisiin keskeisinä kysymyksinä päätöksenteossa, suunnitelmissa ja budjettien laatimisessa.

YK:n pääomakehitysrahasto (United Nations Capital Development Fund, UNCDF), New York, Yhdysvallat
UNCDF on vuonna 1966 perustettu vaapaaehtoisrahoitteinen rahasto, joka keskittyy toiminnassaan tukemaan vähiten kehittyneitä maita (päätöslauselma 2186(XXI)). Rahasto keskittyy investoinneissaan desentralisaatioon (hajauttamiseen), paikalliseen kehitykseen ja rahoitukseen. Näitä teemoja tukevissa ohjelmissaan rahasto tarjoaa muun muassa mikroluottoja sekä erilaisia rahoitukseen liittyviä tukipalveluita. Rahaston 36-jäseninen hallitus kokoontuu kolmesti vuodessa. Hallitus koostuu pääosin ohjelmamaiden edustajista, kolmannes rahoittajamaiden edustajista.

YK:n hankepalveluiden toimisto (United Nations Office for Project Services, UNOPS), Kööpenhamina, Tanska
UNOPS on vuonna 1994 perustettu järjestö, joka tarjoaa hallinnollisia ja operationaalisia palveluita monille YK-järjestelmän alla toteutettaville ohjelmille ja hankkeille (päätöslauselma A/RES/48/501). UNOPS palvelee myös YK:n jäsenmaita. Käytännön työn tueksi on perustettu viisi alueellista toimistoa ja useita projektikeskuksia.
Palveluvalikoimassa ovat esimerkiksi:

  • Projektinhallinta
  • Hankintapalvelut
  • Infrastruktuuri

YK:n apulaisasiantuntijaohjelma (Junior Professional Programme, JPO), Kööpenhamina, Tanska
JPO on vuonna 1963 perustettu ohjelma, joka tarjoaa nuorille asiantuntijoille työskentelymahdollisuuksia monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön liittyen, erityisesti vähiten kehittyneissä maissa. Ohjelma tarjoaa työskentelymahdollisuuksia useissa eri YK-järjestöissä tai niiden maatoimistoissa sekä YK-ohjelmissa. YK:n jäsenvaltiot rahoittavat apulaisasiantuntijapaikkoja usein omien kehityspoliittisten päämääriensä mukaisesti, ja kunkin valtion rahoittamia paikkoja voivat pääsääntöisesti hakea vain kyseisen maan kansalaiset.

YK:n lastenrahasto (United Nations Children’s Fund, UNICEF), New York, Yhdysvallat
YK:n lastenrahasto perustettiin vuonna 1946 toimittamaan hätäapua toisesta maailmansodasta kärsineiden maiden lapsille (päätöslauselma 57 (I)). Vuonna 1953 YK:n yleiskokous päätti muuttaa toimintaa pitkäjänteisemmäksi ja pysyvämmäksi (päätöslauselma 802(VIII)). Työtä ohjaa 36-jäseninen johtokunta, joka kokoontuu vähintään kolme kertaa vuodessa. Johtokunnan jäsenyys on kolmivuotinen ja kokonaisuudessa on huomioitu maantieteellinen tasapaino vuodesta 1993 alkaen.

UNICEF:n toiminnan painopisteet ovat:

  • Lasten selviytyminen ja kehitys
  • Peruskoulutus ja sukupuolten välinen tasa-arvo
  • HIV/AIDS ja lapset
  • Lasten suojeleminen väkivallalta ja hyväksikäytöltä
  • Vaikuttamistyö lapsen oikeuksien puolesta

YK:n pakolaisasiain valtuutetun toimisto (United Nations High Commissioner for Refugees, UNHCR), Geneve, Sveitsi
YK:n pakolaisasiain valtuutetun toimi perustettiin vuonna 1949 suojelemaan pakolaisten etuja tilanteessa, jossa toista maailmansotaa seuranneen pakolaistilanteen käsittelemiseksi vuonna 1946 perustettu järjestö International Refugee Organisation lakkautettiin (päätöslauselma 319(IV)). YK:n pakolaisasiain valtuutetun toimisto perustettiin vuonna 1950 (päätöslauselma 428(V)). UNHCR:sta käytetään usein myös nimeä YK:n pakolaisjärjestö. Se tekee kansainvälistä humanitaarista suojelutyötä, ja pyrkii löytämään pakolaisille ja muille suojelua tarvitseville pysyviä sijoitusratkaisuja. Pysyviä ratkaisuja voivat olla kotiinpaluu, nykyiseen turvapaikkamaahan integroituminen tai sijoittuminen muuhun, niin sanottuun kolmanteen maahan. Järjestön mandaatista poistettiin määräaikaisuus vasta vuonna 2004, kun yleiskokous päätti jatkaa mandaattia toistaiseksi voimassaolevana. Nimestään huolimatta valtuutetun toimisto mielletään YK-järjestelmässä YK:n alaohjelmaksi (vrt. YK:n ihmisoikeusvaltuutettu). Toimintaa ohjaa vuosittain kokoontuva jäsenmaista koostuva johtoryhmä, käytännön työtä ohjaa pakolaisasiainvaltuutettu (High Commissioner).

YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestö (United Nations Relief and Works Agency for Palestine Refugees in the Near East, UNRWA)
Alun perin tilapäiseksi pakolaistoimistoksi vuonna 1949 perustettu UNRWA jatkaa yhä peruspalvelujen ja hätäavun järjestämistä palestiinalaispakolaisille niin Gazassa kuin naapurialueillakin. Järjestö on työskennellyt jo neljän palestiinalaissukupolven koulutuksen, terveydenhoidon ja infrastruktuurin sekä leiriolosuhteiden parantamiseksi. Toimintaa ohjaa 21-jäseninen neuvoa-antava komitea, johon kuuluvat UNRWA:n toimintaa yli viidellä miljoonalla dollarilla viimeisen kolmen vuoden aikana rahoittaneet maat. Järjestö raportoi työstään YK:n yleiskokoukselle.

YK:n vapaaehtoisohjelma (United Nations Volunteers, UNV), Bonn, Saksa
UNV on vuonna 1970 perustettu ohjelma, joka edesauttaa ja tukee vapaaehtoistyön toteu-tumista YK:n eri järjestöissä (päätöslauselma 2659(XXV)). Ohjelma auttaa integroimaan vapaaehtoiselementtejä eri ohjelmiin ja rekrytoi vapaaehtoisia. Vuodesta 1971 lähtien yli 50 000 YK-vapaaehtoista on toiminut erilaisissa tehtävissä muun muassa kehitykseen, demokratian tukemiseen, konfliktinestoon, energiaan ja ympäristöön sekä terveyteen liittyen. Vuonna 2014 noin 6300 vapaaehtoista yli 155 eri maasta toimi 121 eri maassa. Enemmistö vapaaehtoisista (81 prosenttia) oli kehitysmaiden kansalaisia, mikä tukee ohjelman etelä- etelä-yhteistyön edistämisen periaatetta.

YK:n väestörahasto (United Nations Population Fund, UNFPA), New York, Yhdysvallat
YK:n väestörahasto on vuonna 1967 perustettu järjestö, jonka tavoitteena on edistää jokaisen naisen, miehen ja lapsen oikeutta terveelliseen ja tasa-arvoiseen elämään (päätöslauselma 2211(XXI)). Järjestö tarjoaa YK:n jäsenmaille asiantuntija-apua esimerkiksi lisääntymis-ja seksuaaliterveyteen sekä perhesuunnitteluun liittyen. Toimintaa ohjaa 36-jäseninen johtokunta (yhteinen UNDP:n kanssa), joka kokoontuu muutaman kerran vuodessa sekä Genevessä että New Yorkissa. Johtokunnan jäsenyys on kolmivuotinen ja kokonaisuudessa huomioidaan maantieteellinen tasapaino. Suomi on ollut johtokunnan jäsenenä vuosina 1996–97 sekä 2001–03. Vuonna 2015 suomalainen Laura Londén valittiin YK:n apulaispääsihteeriksi ja UNFPA:n hallinnosta vastaavaksi varapääjohtajaksi.

YK:n yhteinen AIDS-ohjelma (Joint United Nations Programme on HIV/AIDS), Geneve, Sveitsi
YK:n yhteinen AIDS-ohjelma aloitti toimintansa vuonna 1996. UNAIDS johtaa, vahvistaa ja tukee monien toimijoiden työtä AIDS:n leviämisen estämiseksi. Ohjelma on alun perin kuuden toimijan perustama: UNICEF, UNDP, UNFPA, UNESCO, WHO ja Maailmanpankki. Ohjelman perustamisesta linjattiin WHO:n korkeimmassa päätöksentekoelimessä (World Health Assembly) vuonna 1993. ECOSOC antoi ohjelmalle hyväksyntänsä vuonna 1994 (E/RES/1994/24). Vuonna 1999 ohjelman rahoittajiin liittyi UNDCP, vuonna 2001 ILO, vuonna 2003 WFP ja vuonna 2004 UNHCR. Toimintaa ohjaa 22-jäseninen johtokunta. Sen muodostavat ECOSOC:n valitsemat jäsenvaltiot, joiden valinnassa huomioidaan maantieteellinen tasapaino. Lisäksi johtokunnassa ovat mukana kuusi alkuperäistä perustajaa sekä viisi kansalaisjärjestöä. Ohjelman toimintaa ohjaavat kymmenen HIV/AIDS:in leviämiseen ja ehkäisemiseen liittyvää päätavoitetta.

YK:n ympäristöohjelma (United Nations Environment Programme, UNEP), Nairobi, Kenia
YK:n ympäristöohjelma on vuonna 1972 perustettu ohjelma, jonka tehtävänä on huolehtia, että ihmisen toiminnan vaikutukset ympäristöön otetaan huomioon kaiken YK-toiminnan suunnittelussa (päätöslauselma 2997 (XXVII)). Järjestön tehtäväkenttään kuuluu arvioida ja analysoida globaalin ympäristön tilaa sekä edistää kansainvälisen ympäristölainsäädännön kehittämistä, kansainvälisten ympäristönormien ja -linjausten toimeenpanoa. Työtä ohjaa 58-jäseninen johtokunta, joka kokoontuu joka toinen vuosi. Johtokunnan jäsenyys on nelivuotinen ja kokonaisuudessa huomioidaan maantieteellinen tasapaino.

Rio De Janeirossa 2012 pidetty kestävän kehityksen huippukokous (Rio+20) halusi vahvistaa UNEP:n roolia kestävän kehityksen edistämisessä ympäristöasioiden saralla. Tämän seurauksena perustettiin UNEA (UN Environmental Assembly), jonka avulla ympäristökysymykset nousivat yhtä vahvasti kansainväliselle agendalle kuin esimerkiksi rauhaan ja turvallisuuteen tai terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset. UNEA:n ensimmäinen istunto järjestettiin kesäkuussa 2013 ja toinen toukokuussa 2016.

YK:n rahastot ja ohjelmat kootusti YK:n verkkosivuilla

Päivitetty viimeksi: 14.6.2016