Aseidenriisunta

22.1.1991. Aseidenriisuntakonferenssin istunto. Eri maiden valtuutettuja osallistuu maailman ainoaaseen monitahoiseen aseidenriisuntaa koskevaan keskustelufoorumiin Genevessä Palais des Nations:ssa vuonna 1991. Kuva: UN Photo

Aseidenriisunnalla (disarmament) tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä:

  • aseiden leviämisen estämistä
  • aseiden tuhoamista ja purkamista
  • valtioiden aseidenvalmistuskyvyn rajoittamista
  • asevoimien vähentämistä
  • aseisiin kohdistuvien menojen pienentämistä.

Aseidenriisunta kohdistuu sekä joukkotuhoaseisiin että tavanomaisiin aseisiin. Joukkotuhoaseita ovat ydinaseet, kemialliset aseet ja biologiset aseet, tavanomaisia aseita puolestaan esimerkiksi pienaseet, miinat, rypäleaseet, sota-alukset ja tankit. Pienaseet ovat pieniä ja kevyitä aseita, joita yksi ihminen voi käyttää ja kuljettaa mukanaan, kuten käsiaseet, käsikranaatit ja singot.

YK toimii jäsenmaiden yhteisenä keskustelu- ja neuvottelufoorumina aseidenriisuntakysymyksissä, joita käsitellään sekä yleiskokouksessa että turvallisuusneuvostossa. Vaikka aseidenriisuntasopimusten varsinaiset neuvottelut on usein käyty YK:n ulkopuolella, alkuperäiset ideat on useimmiten tuotu jäsenmaiden toimesta maailmanjärjestöön muiden jäsenten kuultaviksi ja yhdessä eteenpäin kehitettäviksi. YK-järjestelmän puitteissa ne ovat hioutuneet käytännön normeiksi ja sopimuksiksi. YK myös legitimoi aseidenriisunnan kansainvälisen normiston ja sen noudattamisen vaatimukset.

Kansainvälisten sopimusten ongelmana on, että useat maat ovat jättäytyneet niiden ulkopuolelle, eivätkä kaikki sopimusosapuolet aina noudata tekemiään sitoumuksia. Oikeudellisesti sitovien sopimusten lisäksi kansainvälinen yhteistyö on tuottanut poliittisesti sitovia toimintaohjelmia, julistuksia ja käytännesääntöjä.

Monenkeskisenä aseidenriisuntakysymysten neuvottelufoorumina toimii myös Genevessä sijaitseva aseidenriisuntakonferenssi (Conference of Disarmament, CD). Vuonna 1978 perustettu konferenssi on merkittävin aseidenriisuntaneuvotteluja organisoiva kansainvälinen toimielin. Se ei ole varsinaisesti YK:n alainen, koska sillä on omat toimintaohjeensa ja agendansa, eikä sen jäseniä valita normaaleilla YK:n valintaperusteilla. Konferenssin hallinto ja budjetti hoidetaan kuitenkin YK:n kautta, ja se raportoi vuosittain yleiskokoukselle. Konferenssiin kuuluu nykyisin 65 valtiota, ja se toimii konsensus-periaatteella. Sen puitteissa on neuvoteltu monia merkittäviä aseidenriisuntasopimuksia, kuten ydinsulkusopimus sekä biologisten ja kemiallisten aseiden kieltosopimukset.

Aseidenriisuntakonferenssin pääsihteeri on YK:n pääsihteerin edustaja, ja YK:n yleiskokous antaa aseidenriisuntakonferenssille usein suosituksia aiheista, joita sen tulisi käsitellä. Monet tarkkailijat ovat kiinnittäneet huomiota aseidenriisuntakonferenssin toiminnan lamaantumiseen 2000-luvulla tiettyjen avainvaltioiden erimielisyyksien seurauksena. Aseideriisuntakonferenssi ei ole kyennyt pääsemään sopuun toimintaohjelmastaan sitten vuoden 1996, mutta konferenssin puitteissa käydään kuitenkin jatkuvasti esimerkiksi substanssikeskusteluja. Jo 20 vuotta jatkunutta umpisolmua on yritetty useaan otteeseen avata eri toimijoiden, kuten YK:n pääsihteerin, toimesta.

Merkittäviä monenkeskisiä aseidenriisuntasopimuksia

Sopimuskokonaisuus aseidenriisunnan alalla on rakenteellisesti erilainen esimerkiksi keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin verrattuna: aseidenriisuntasopimuksille ei välttämättä ole määrätty ulkoista sopimuksen toimeenpanoa valvovaa toimielintä, sopimukset saattavat koostua useasta erillisestä pöytäkirjasta ja sopimusta saatetaan tallettaa yhden tai useamman hallituksen tai kansainvälisen järjestön, kuten YK:n huomassa, minkä seurauksena sopimuskokonaisuuden hahmottaminen ja tiedon löytäminen saattaa olla hankalaa.

Ydinsulkusopimus (Treaty on the Non-Proliferation of Nuclear Weapons, NPT)
Hyväksytty 1968, astui voimaan 1970
Sopimuksen ratifioineita valtioita tällä hetkellä: Ks. Globalis
Valvova elin: kansainvälinen atomienergiajärjestö (International Atomic Energy Agency, IAEA)
Sopimuksen tallettaja: Yhdysvallat, Venäjä, Iso-Britannia

Biologisten aseiden kieltosopimus (Biological and Toxin Weapons Convention, BTWC)
Hyväksytty 1972, astui voimaan 1975
Sopimuksen ratifioineita valtioita: Ks. Globalis
Valvova elin: sopimuksen osapuolet (Conference of States Parties to the Convention)
Sopimuksen tallettaja: Yhdysvallat, Venäjä, Iso-Britannia

Eräitä tavanomaisia aseita koskeva yleissopimus (Convention on Certain Conventional Weapons, CCW)
Hyväksytty 1981, astui voimaan 1983
Alkuperäisen sopimuksen ratifioineita valtioita: 123 (kesäkuu 2016)
Sopimus koostuu viidestä erillisestä pöytäkirjasta; alkuperäisessä sopimuksessa pöytäkirjoja oli kolme. Valtiot hyväksyvät jokaisen pöytäkirjan erikseen. Sopimuksen toista pöytäkirjaa on muutettu. Se hyväksyttiin vuonna 1996 ja se astui voimaan 1998. Neljäs pöytäkirja hyväksyttiin vuonna 1995, se astui voimaan 1998. Viides, sodan räjähtämättömiä jäänteitä koskeva pöytäkirja hyväksyttiin vuonna 2003 ja se astui voimaan 2006.
Sopimuksen tallettaja: YK

Tavanomaisia aseita Euroopassa koskeva sopimus (Treaty on Conventional Armed Forces in Europe, CFE. Usein käytetään suomennettua TAE-lyhennettä)
Hyväksytty 1990
Alkuperäisen sopimuksen ratifioineita valtioita: 22 (Neuvostoliiton ja Varsovan liiton hajoamisen jälkeen 30 valtiota)
Sopimuksen allekirjoittajamaat hyväksyivät CFE:n uudistamissopimuksen vuonna 1999, mutta koska vasta muutama jäsenmaa ratifioi uudistuneen sopimuksen, on vanha edelleen voimassa. Yhdysvallat ja sen NATO-kumppanit ovat kieltäytyneet ratifioimasta sopimusta ennen kuin Venäjä noudattaa sen velvoitteita. Venäjä reagoi tähän vuonna 2007 ilmoittamalla keskeyttävänsä sopimuksen toimeenpanon. Neuvottelut maan palaamisesta sopimuksen piiriin eivät koskaan edenneet, ja vuonna 2015 Venäjä ilmoitti irtautuvansa sopimuksesta lopullisesti.
Sopimuksen tallettaja: Hollanti

Kemiallisten aseiden kieltosopimus (Chemical Weapons Convention, CWC)
Hyväksytty 1993, astui voimaan 1997
Sopimuksen ratifioineita valtioita: Ks. Globalis
Valvova elin: kemiallisten aseiden kieltojärjestö (Organisation for the Prohibition of Chemical Weapons, OPCW). YK ja OPCW ovat solmineet yhteistyösopimuksen vuonna 2000.
Sopimuksen tallettaja: YK

Sopimus henkilömiinojen täyskiellosta ja niiden tuhoamisesta, tunnetaan myös nimellä Ottawan miinasopimus (Convention on the Prohibition of the Use, Stockpiling, Production and Transfer of Anti-Personnel Mines and on Their Destruction / Mine Ban Treaty)
Hyväksytty 1997, astui voimaan 1999
Sopimuksen ratifioineita valtioita tällä hetkellä: Ks. Globalis
Sopimuksen tallettaja: YK

Kansainvälinen rypäleasesopimus (The Convention on Cluster Munitions, CCM)
Hyväksytty 2008, astui voimaan 2010.
Sopimuksen ratifioineita valtioita: Ks. Globalis
Sopimuksen tallettaja: YK

Seuraavat keskeiset sopimukset eivät ole tällä hetkellä voimassa:

Täydellinen ydinkoekieltosopimus (Comprehensive Nuclear-Test-Ban Treaty, CTBT)
Hyväksytty 1996
Sopimuksen allekirjoittaneita valtioita 196, ratifioineita valtioita 183 (kesäkuu 2016)
Sopimus astuu voimaan 180 päivän päästä siitä, kun kaikki sopimustekstin liitteessä listatut maat (Algeria, Argentiina, Australia, Itävalta, Bangladesh, Belgia, Brasilia, Bulgaria, Kanada, Chile, Kiina, Kolumbia, Korean demokraattinen kansantasavalta, Egypti, Suomi, Ranska, Saksa, Unkari, Intia, Indonesia, Iran, Israel, Italia, Japani, Meksiko, Alankomaat, Norja, Pakistan, Peru, Puola, Korean tasavalta, Romania, Venäjän federaatio, Slovakia, Etelä-Afrikka, Espanja, Ruotsi, Sveitsi, Turkki, Ukraina, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Vietnam ja Zaire) ovat ratifioineet sopimuksen. Sopimuksen voimaanastumista ei pidetä kovin todennäköisenä muun muassa siksi, etteivät ydinasemaat Pohjois-Korea, Intia tai Pakistan ole allekirjoittaneet sitä.
Valvova elin: täydellistä ydinkoekieltosopimusta valvova järjestö (Comprehensive Nuclear-Test-Ban Treaty Organisation, CTBTO), erityisesti sen valmisteleva toimikunta (preparatory commission). Jos sopimus astuu voimaan, valmisteleva toimikunta lakkautetaan, ja järjestö alkaa toimia täysimääräisesti. Valmistelevan toimikunnan työtä rahoittavat sopimuksen hyväksyneet valtiot. Se on laatinut ydinkoekieltosopimusta varten valvontamekanismeja, joiden avulla voidaan varmistua, että jäsenvaltiot noudattavat sopimuksen vaatimuksia. Suurin osa sadoista valvonta-asemista on jo toimintavalmiudessa.
Sopimuksen tallettaja: YK

Uudistettu TAE -sopimus (Agreement on Adaptation of the 1990 Treaty on Conventional Armed Forces in Europe)
Hyväksytty 1999
Sopimuksen ratifioineet valtiot: 4
Sopimuksen tallettaja: Hollanti

Päivitetty viimeksi: 16.6.2016