YK rauhantoimijana

27.5.2011. Urugualainen rauhanturvaaja juttelee tytön kanssa kansainvälisena rauhanturvaajien päivänä Liberiassa (UNMIL). Kuva: UN Photo/Emmanuel Tobey

YK:ssa katsotaan, että konfliktinehkäisyssä (conflict prevention) ensisijainen vastuu on kansallisilla hallituksilla ja YK:n tehtävä on tukea kansallisia toimia. YK:n konfliktinehkäisytoiminta on yhteistyötä pääsihteerin, turvallisuusneuvoston, yleiskokouksen, talous-ja sosiaalineuvoston, kansainvälinen tuomioistuimen sekä maailmanpankin ja kansainvälisen valuuttarahaston välillä.

Turvallisuusneuvosto hyväksyi historiansa ensimmäisen konfliktinestoa käsittelevän päätöslauselman vuonna 2001 (S/RES/1366). Konfliktinehkäisyn merkitystä on korostettu osana YK:n 2000-luvun uudistustyötä.

YK:n konfliktinehkäisyssä, rauhantekemisessä ja rauhanrakentamisessa keskeinen toimija on maailmanjärjestön sihteeristön poliittinen osasto. Se valvoo, arvioi ja analysoi poliittisen tilanteen kehittymistä valtioissa ympäri maailmaa, toimii pääsihteerin neuvonantajana mahdollisten kriisipesäkkeiden havaitsemisessa ja rauhantyön edistämisessä, tukee YK:n rauhanlähettiläitä ja rauhanoperaatioita sekä auttaa jäsenmaita konfliktien jälkeisessä rauhanrakennuksessa, muun muassa vaalijärjestelyissä.

Ehkäisevä diplomatia, rauhantekeminen ja sanktiot

Ehkäisevällä diplomatialla (preventive diplomacy) tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään estämään riitojen eskaloituminen (aseellisiksi) konflikteiksi. Käytännössä työllä tarkoitetaan välitystoimintaa, sovittelua sekä neuvotteluja. YK:n rauhanvälitystoiminnan keskuksena toimii YK:n poliittinen osasto, joka tukee YK:n erityislähettiläitä ja muita rauhanneuvottelijoita sisällöllisesti, hallinnollisesti ja logistisesti.

Rauhantekemisellä (peacemaking) tarkoitetaan diplomaattisia ponnisteluja, joiden tavoitteena on neuvotteluteitse taivuttaa (aseellisen) konfliktin osapuolet lopettamaan vihollisuudet ja neuvottelemalla löytämään ratkaisu erimielisyyteen. Konfliktien osapuolten välinen neuvottelu ja erimielisyyksien sovittelu tapahtuu yleensä YK:n pääsihteerin johdolla tai turvallisuusneuvoston, yleiskokouksen tai pääsihteerin nimittämän, kansainvälisesti kokeneen YK-virkamiehen välityksellä.

Pääsihteerillä on merkittävä rooli kiistojen ratkaisijana, sillä hän voi puolueettomana henkilönä tehdä aloitteen neuvottelujen aikaansaamiseksi kansainvälistä turvallisuutta uhkaavassa tilanteessa. Neuvottelujen välitystehtävissä pääsihteeri voi käyttää niin sanottuja hyviä palveluksia (good offices), nimittää sovittelussa avustavia erityislähettiläitä ja lähettää tiedonhankinta- ja neuvotteluvaltuuskuntia edistämään neuvotteluja. Hyvät palvelukset on vakiintunut kansainvälinen termi, jolla tässä yhteydessä viitataan pääsihteerin arvovaltaan ja hänen rooliinsa maailman valtioiden mielipiteen edustajana.

Rauhantoimintaa 2000-luvulle siirryttäessä

YK:n rauhantekotoiminta kiihtyi 1990-luvulla, kun kylmän sodan päättyminen loi uusia mahdollisuuksia aikaansaada rauha pitkään kestäneissä sisällissodissa. Esimerkiksi vuonna 1996 YK:n pääsihteerin ja hänen erityislähettiläidensä avustuksella saatettiin loppuun Guatemalan 36 vuotta kestänyt sisällissota. Kongon demokraattisessa tasavallassa pääsihteeri ja hänen lähettiläänsä auttoivat neuvottelemaan maan sisällissodan päättäneet sopimukset vuonna 2003. Samankaltaisia esimerkkejä löytyy muun muassa Tadžikistanista, El Salvadorista, Mosambikista ja Namibiasta. 2000-luvulla tarve YK:n välitystoiminnalle ja erityisesti pääsihteerin hyville palveluksille on kuitenkin kasvanut.

Kriisien ennaltaehkäiseminen perustuu luotettavaan tietoon, ja sen keräämiseksi ja analysoimiseksi YK:ssa on kehitetty 2000-luvulla erityinen ennakkovaroitusjärjestelmä (early warning system), jolla tarkastellaan laajojen ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksien riskiä. Käytännössä järjestelmän avulla seurataan poliittisia tapahtumia, julkista keskustelua ja tiedotusvälineitä.

YK-organisaatiossa ennakkovaroitusjärjestelmän osana työskentelevät muun muassa YK:n poliittinen osasto, kehitysohjelma, rauhanturvatoiminnan osasto, humanitaarisen asioiden koordinointitoimisto, ihmisoikeusvaltuutetun toimisto ja järjestön tietomassoja käsittelevä Global Pulse -projekti. Seurannan avulla YK on ajoissa perillä tapahtumakuluista, jotka voivat saada uhkaavia käänteitä. Myös YK:n ihmisoikeusraportoijat tarkkailevat ihmisoikeustilannetta sekä eri maissa että temaattisesti, jotta laajamittaisiin loukkauksiin voitaisiin puuttua ajoissa.

Mikäli ratkaisua ei löydetä neuvotteluteitse, YK:n turvallisuusneuvosto voi määrätä pakotteita eli sanktioita (sanction). Pakotteiden tavoite on ohjata kohdemaan toimintaa siten, että maata kohtaan ei tarvitse käyttää sotilaallista voimaa. Talouspakotteilla voidaan esimerkiksi rajoittaa kaupankäyntiä valtion tai yksittäisten ihmisten kanssa tai kieltää se kokonaan. Pakote voi olla myös valtaapitävien matkustuskielto tai diplomaattisuhteiden katkaiseminen.

Kohdemaan käyttäytymisen muuttuessa rauhanomaisempaan ja diplomaattisesti avoimempaan suuntaan voidaan pakotteita lieventää tai poistaa käytöstä ja näin osoittaa YK:n luottamuksen kasvaminen. Näin kävi esimerkiksi Somalian tapauksessa, kun vuonna 2013 maan hallinto vakuutti asevientikieltonsa poistamisen edistävän maan turvallisuutta ja YK:n turvallisuusneuvosto tuki sen aloitetta lieventämällä kieltoa määräaikaisesti.

Päivitetty viimeksi: 14.6.2016