YK:n pääsihteeri

Epävirallinen kuva YK:n toisesta pääsihteeristä Dag Hammarskjöldistä 2.8.1954. Hammarskjöld kuoli kesken pääsihteerikautensa lento-onnettomuudessa. Kuva: UN Photo / AF

YK:n pääsihteeri, pääsihteerin kanslia ja YK:n johtoryhmä

Sihteeristön esimies on YK:n pääsihteeri (Secretary-General of the UN). Pääsihteerin valinnan tekee yleiskokous turvallisuusneuvoston annettua sille suosituksensa. Pääsihteerin toimikausi on viisivuotinen, ja sama henkilö voi toimia pääsihteerinä korkeintaan kaksi kautta. Pääsihteerin tehtäviin kuuluu YK:n operatiivinen johtaminen. Tärkeimmän valtioidenvälisen järjestön johtajana hänellä on myös henkilökohtaista painoarvoa maailmanpolitiikassa. Pääsihteerin on kuitenkin valittava tarkoin, miten tätä vaikutusvaltaansa käyttää, sillä hänen on säilytettävä YK:n jäsenmaiden luottamus.

Pääsihteeri toimii YK:n edustajana. Hänen työhönsä kuuluu kaikkien YK-elinten työn koordinointi (kansainvälistä tuomioistuinta lukuun ottamatta), budjettiesityksen laatiminen ja yleinen taloushallinto sekä hänen talletettavakseen annettujen kansainvälisten sopimusten ja jäsenmaiden tiedonantojen rekisteröinti ja julkistaminen.

Pääsihteerin poliittisiin tehtäviin kuuluu kaikenlaisten maailman rauhaa ja turvallisuutta uhkaavien tekijöiden saattaminen turvallisuusneuvoston tietoon. Pääsihteeri voi toimia aktiivisesti kansainvälisen yhteisön reagointia edistävänä toimijana ja muistuttaa jäsenmaita näiden velvollisuuksista. Hän voi myös käyttää henkilökohtaista vaikutusvaltaansa jäsenmaiden välisissä kiistoissa ja myötävaikuttaa kriisitilanteiden selvittämiseen. Kukin pääsihteeri voi nimittää itselleen neuvonantajia tärkeiksi katsomiinsa aiheisiin liittyen.

Pääsihteerin kanslia (Executive Office of the Secretary-General, EOSG) on toimisto, joka kattaa koko YK:n hallinnollisen ja poliittisen johdon:

  • Pääsihteeri (Secretary-General, SG)
  • Apulaispääsihteeri (Deputy Secretary-General)
  • YK:n johtoryhmä (Senior Management Group)
  • Pääsihteerin erityisedustajat ja -lähettiläät (Special Representatives and Envoys)
  • Rauhanlähettiläät (Messengers of Peace)

Käytännössä pääsihteerin kansliassa työskentelee pääsihteerin lähin henkilökunta:

  • Kansliapäällikkö (Chef de Cabinet) ja apulaiskansliapäällikkö (Deputy Chef de Cabinet),
  • Pääsihteerin tiedottaja / edustaja ja hänen toimistonsa (Spokesperson for the Secretary-General, Office of the Spokesperson for the Secretary-General)
  • Protokollaosaston päällikkö ja hänen toimistonsa (Chief of Protocol, Protocol and Liaison Service)

YK:n johtoryhmä (Senior Management Group) auttaa pääsihteeriä huolehtimaan siitä, että järjestön hallinto ja strategiat ovat johdonmukaisia. Johtoryhmässä on mukana myös YK:n apulaispääsihteeri (järjestön toiseksi korkein virkamies) sekä sihteeristön eri osastoja johtavia alipääsihteereitä ja tärkeimpien YK-järjestöjen johtajia. Johtoryhmä perustettiin vuonna 1997 silloisen pääsihteerin Kofi Annanin ehdotuksesta (ST/SGB/1997/3). YK:n johtoryhmä on hyvä erottaa ECOSOC:n alla toimivasta taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen yhteistyötä koordinoivasta johtokunnasta (Chief Executives’ Board, CEB). YK:n johtoryhmässä on 39 jäsentä sekä yksi tarkkailija (OIOS:n johtaja).

Lisäksi pääsihteerin kanslian alaisuudessa toimii muutama temaattinen yksikkö:

Global Compact -toimisto (Global Compact Office) hallinnoi yritysten yhteiskuntavastuuta edistävää samannimistä aloitetta YK-järjestelmän sisällä. Toimiston mandaatti perustuu yleiskokouksen päätöslauselmaan (A/RES/60/215), jonka mukaisesti toimisto esimerkiksi levittää aloitteeseen liittyviä hyviä käytäntöjä YK-järjestelmän sisällä, tekee sekä YK-järjestelmän sisäistä että ulkoista vaikuttamistyötä, rakentaa verkostoja sekä ylläpitää Global Compactiin liittyviä viestinnän rakenteita. Global Compact on liike-elämän toimijoille tarkoitettu aloite, jossa yritykset sitoutuvat toimimaan kymmenen universaalisti hyväksytyn periaatteen mukaisesti arkipäivässään. Periaatteet liittyvät ihmisoikeuksiin, työhön, ympäristöön ja korruptioon. YK:n pääsihteeri toimii Global Compactin hallituksen puheenjohtajana.

Tieto- ja viestintäteknologian toimisto (Office of Information and Communication Technology, OICT) keskittyy kehittämään YK:n toimintaa hyödyntämällä tieto-ja viestintäteknologiaa ja tuomalla niiden palvelut jäsenmaiden edustajien käyttöön pääsihteeristössä. Toimiston vastuulla on löytää sopivimmat keinot hyödyntää uusia teknologioita järjestön tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kumppanuuksia tukeva toimisto (UN Office for Partnerships, UNOP) toimii eräänlaisena sillanrakentajana, mitä tulee YK-järjestelmässä tarjolla oleviin kumppanuuksiin. Toimisto edistää uudenlaisia yhteistyömuotoja esimerkiksi liike-elämän ja YK:n välillä, sekä tukee YK:n pääsihteerin käynnistämiä uusia aloitteita. Toimisto tarjoaa aiheeseen liittyviä neuvontapalveluita ja hallinnoi vuonna 1998 perustettua rahastoa (UN Fund for International Partnerships, UNFIP). UNFIP perustettiin tiivistämään yhteistyötä YK-järjestelmän ja YK:n säätiön (United Nations Foundation) välillä. YK:n säätiö on hyväntekeväisyystoimija, joka perustettiin vuonna 1998 yhdysvaltalaisen filantroopin myöntämien lahjoitusvarojen turvin. 

Muun toiminnan lisäksi UNOP tarjoaa institutionaaliset puitteet myös YK:n demokratiarahaston (UN Democracy Fund, UNDEF) toiminnalle. UNDEF perustettiin vuonna 2005, ja se tarjoaa rahallista tukea kansalaisyhteiskunnan äänen vahvistamiseksi, ihmisoikeuksien tukemiseksi sekä kaikkien toimijoiden mukaanottamiseksi demokraattisissa prosesseissa. Suurin osa rahoituksesta ohjautuu paikallisille kanslaisyhteiskuntatoimijoille, jotka työskentelevät sekä demokratisoitumisen siirtymä- että vakiintumisvaiheissa.

Virkanimikkeissä paljon eritasoisia pääsihteerejä

YK:n pääsihteerin (Secretary-General) alaisuudessa toimii useita korkeita virkamiehiä, joiden virkanimikkeet muistuttavat kovasti toisiaan.

Apulaispääsihteerin (Deputy Secretary-General) toimi perustettiin vuonna 1997 yleiskokouksen päätöslauselmalla (A/RES/52/12B). Toimen perustaminen on osa pääsihteeri Kofi Annanin käynnistämää YK-reformia. Apulaispääsihteerin virkaa hoitaa kerrallaan vain yksi henkilö. Hän auttaa pääsihteeriä sihteeristön toiminnan koordinoimisessa, toimii tarvittaessa pääsihteerin sijaisena, tukee pääsihteeriä eri sektorien ja instituutioiden välisen johdonmukaisuuden rakentamisessa sekä edustaa pääsihteeriä erilaisissa tilaisuuksissa.

Alipääsihteereitä (Under-Secretary-General) on useita, ja he johtavat yleensä YK:n sihteeristön osastoja. YK:n päämajaan sijoittuvia alipääsihteeritasoisia virkoja ovat lisäksi muun muassa YK:n pääsihteerin neuvonantajien virat, YK:n pääsihteerin kanslian (Executive Office of the Secretary-General) kansliapäällikkö, joidenkin yleiskokouksen alaisten toimielinten puheenjohtajien virat (kuten hallinto-ja budjettiasioiden neuvoa-antavan komitean sekä kansainvälisen virkamieskunnan asioista vastaavan toimikunnan puheenjohtajat) sekä joidenkin YK:n rahastojen ja alaohjelmien johtajien virat (kuten UNICEF, UNFPA ja UNDP).

Muualle kuin YK:n päämajaan sijoittuvia alipääsihteeritasoisia virkoja ovat muun muassa YK:n Geneven, Nairobin ja Wienin toimistojen johtajat, pakolais-ja ihmisoikeusvaltuutettujen virat, YK-yliopiston rehtorin virka, joidenkin alaohjelmien johtajien virat (kuten UN-Habitat, UNEP, UNAIDS, UNRWA), ECOSOC:n alaisten talouskomissioiden johtajat, jotkin temaattiset erityislähettiläät ja -neuvonantajatnsekä joidenkin rauhanturvaoperaatioiden ja poliittisten missioiden johtajat.

Alipääsihteerin alaisuudessa saattaa työskennellä (alemman tason) apulaispääsihteerejä (Assistant Secretary-General), jotka esimerkiksi YK:n sihteeristössä toimivat osastojen varajohtajina. On hyvä huomata, että kahden eri tason apulaispääsihteerin virkanimikkeet eroavat toisistaan englanniksi, vaikka suomeksi ne käännetään samalla tavalla.

Alemman tason apulaispääsihteerin tasoisia virkoja ovat joidenkin YK:n rahastojen ja alaohjelmien (kuten UNDP, UNICEF, UNFPA) apulaisjohtajien virat, YK:n oikeusasiamiehen virka, YK:n henkilökunnan yhteisen eläkerahaston johtajan virka, joidenkin temaattisten erityislähettiläiden ja -neuvonantajien virat sekä joidenkin rauhanturvaoperaatioiden ja poliittisten missioiden johtajat (erityisesti sotilaallisten joukkojen johtajat).

Pääsihteerin erityisedustajat ovat YK-virkamiehiä tai ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka pääsihteeri on nimennyt edustamaan YK:n johtoa joko maantieteellisissä kriisipesäkkeissä tai tietyissä rauhaan tai kehitykseen liittyvissä asiakysymyksissä. Asiakysymyksistä esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteilla, nuorisolla ja HIV/AIDS:lla on omat erityisedustajansa.

Kaikkia alipääsihteerejä, alemman tason apulaispääsihteerejä tai niihin verrattavia virkoja, kuten YK:n pääsihteerin erityisedustajia, ei luetella tässä: lista on lähes 50-sivuinen. Ajantasaista luetteloa viroista ja viranhaltijoista ylläpitää YK:n pääsihteerin kanslian alaisuudessa toimiva protokollaosasto (Protocol and Liaison Services). Joillakin erityisneuvonantajilla (esim. kansanmurhien estäminen ja lapset sotilaallisissa konflikteissa) on kuitenkin oma toimistonsa YK:n sihteeristössä.

Pääsihteerit (Secretary-General) vuodesta 1946 lähtien

  • Trygve Lie, Norja, helmikuu 1946–marraskuu 1952 (erosi)
  • Dag Hammarskjöld, Ruotsi, huhtikuu 1953–syyskuu 1961 (kuoli onnettomuudessa)
  • U Thant, Burma (Myanmar), marraskuu 1961–joulukuu 1971 (nimitettiin hoitamaan Hammarskjöldin loppukausi, nimitettiin virallisesti pääsihteeriksi marraskuussa 1962)
  • Kurt Waldheim, Itävalta, tammikuu 1972–joulukuu 1981(kaksi täyttä kautta)
  • Javier Pérez de Cuéllar, Peru, tammikuu 1982–joulukuu 1991 (kaksi täyttä kautta)
  • Boutros Boutros-Ghali, Egypti, tammikuu 1992–joulukuu 1996 (yksi kausi)
  • Kofi Annan, Ghana, tammikuu 1997–joulukuu 2006 (kaksi täyttä kautta)
  • Ban Ki-moon, Etelä-Korea, tammikuu 2007–

Apulaispääsihteerit (Deputy Secretary-General) vuodesta 1997 lähtien

  • Louise Fréchette, Kanada, 1998–maaliskuu 2006 (erosi)
  • Mark Malloch Brown, Iso-Britannia, maaliskuu 2006–joulukuu 2006
  • Asha Rose Migiro, Tansania, 2007– 2012
  • Jan Eliasson, Ruotsi, heinäkuu 2012-
Päivitetty viimeksi: 10.2.2016