Maatoimistot ja sihteeristön osastot

1.2.2008. Pääsihteeri Ban Ki Moon pitää puhetta YK:n Nairobin toimistoväelle (UNON Staff), Kuva: UN Photo

YK:n sihteeristörakennetta on osin hankala hahmottaa. Julkaisusta riippuen siihen katsotaan kuuluvaksi hieman vaihtelevia osastoja ja toimistoja – mikä tuskin tarkoittaa poliittista linjanvetoa, vaan kuvaa pikemminkin kokonaisuuden hahmottamisen vaikeutta.

Tässä on hyödynnetty yksinkertaistavaa, nimiin perustuvaa jakoa:

  • Maatoimistot
  • Sihteeristön osastot
  • Toimistot

Jako ei sellaisenaan arvota eri yksiköitä suhteessa toisiinsa. Kaikki tässä listatut yksiköt ovat osa YK:n sihteeristöä. Yksi tapa tehdä eroa osastojen ja toimistojen välille on tarkastella, kuinka korkea-arvoinen virkamies niitä johtaa. Arkipuheessa myös toimisto ja kutsutaan usein sihteeristön osastoiksi.

Maatoimistot

YK:n päämajassa New Yorkissa toimivien, temaattisesti jaoteltujen osastojen ja toimistojen lisäksi YK:lla on maatoimistot Sveitsissä, Itävallassa ja Keniassa. Maatoimistoilla on keskeinen yhteystoimitsijan rooli, ja niiden johtajat ovat alipääsihteeritasoisia YK:n pääsihteerin edustajia.

YK:n Geneven toimisto (United Nations Office in Geneva, UNOG) työllistää yli 1600 henkeä ja on suurin päämajan ulkopuolinen YK:n toimipiste. Geneven toimisto tarjoaa multilateraaliselle diplomatialle eurooppalaisen areenan: toimiston puitteissa järjestetään yli 8000 kokousta vuodessa. UNOG tarjoaa hallinnollisia palveluita yli 20 päämajaansa Genevessä pitävälle YK-toimijalle ja lähes 115 kansallisuudelle.

YK:n Wienin toimistolla (United Nations Office in Vienna, UNOV) on myös hallinnollisten palveluiden tarjoajan rooli Wienissä päämajaansa pitäville YK-toimijoille. Vuonna 1980 toimintansa aloittanut toimisto hallinnoi ja toimeenpanee YK:n ohjelmaa ulkoavaruuden rauhanomaisesta käytöstä. Sisällöllisesti toiminta painottuu rikosten ehkäisyyn ja rikosoikeuteen, kansainväliseen kauppaoikeuteen ja huumeiden vastaiseen toimintaan.

YK:n Nairobin toimisto (United Nations Office in Nairobi, UNON) on vuonna 1996 työnsä aloittanut yksikkö, joka tarjoaa hallinnollisia palveluita Nairobissa päämajaansa pitäville YK toimijoille (esimerkiksi UNEP, UN-Habitat). UNON:ssa työskentelee noin 800 kansainvälistä ja 2000 paikallista työntekijää. Sisällöllisesti toiminta painottuu ympäristöasioihin ja asumiskysymyksiin. Nairobissa sijaitsevat myös useiden YK-toimijoiden alueelliset toimistot.

Sihteeristön osastot

Hallinnollisen osaston (Department of Management, DM) alaisuuteen kuuluvat YK:n talous-hallinto, henkilöstöhallinto, viestintäteknologia ja -järjestelmät, turvallisuus, matkustus ja kuljetukset, hankinnat ja arkistot. Osasto tarjoaa hallinnollista apua kaikille YK:n sihteeristön osille näillä vastuualueillaan.
Osaston työtä ohjaa alipääsihteerin toimisto, jonka alaisuudessa toimii kolme toimistoa (offices) ja YK:n päämajan remontointiin liittyvä hanke:

  • Ohjelmasuunnittelu, budjetointi ja tilinpito (Office of Programme Planning, Budget and Accounts)
  • Henkilöstöhallinto (Office of Human Resources Management)
  • Tukipalvelut (Office of Support Services)
  • Päämajan remontointi (Capital Master Plan Project, 2008-2013)

Poliittinen osasto (Department of Political Affairs, DPA) seuraa ja analysoi kansainvälisen politiikan tapahtumia ja trendejä, raportoi pääsihteerille ja neuvoo tätä rauhan edistämiseen liittyvissä kysymyksissä. DPA tarjoaa tukea ja ohjausta myös YK:n (pääsihteerin) erityislähettiläille sekä järjestön poliittisille ja rauhanoperaatioille. Lisäksi se antaa suoraa, vaaleihin liittyvää tukea jäsenvaltioille. Tavoitteessaan estää, rajoittaa tai ratkaista erilaisia aseellisia konflikteja osasto hyödyntää pääsihteerin niin sanottuja 'hyviä palveluksia' (good offices): osastolla suunnitellaan poliittisia ja rauhanrakennusoperaatioita sekä tarjotaan tukea erityislähettiläille ja välitystehtävissä oleville henkilöille. Osasto toimii sihteeristönä ja sisällöllisenä tukena turvallisuusneuvostolle sekä kahdelle yleiskokouksen alaiselle toimielimelle: siirtomaiden itsenäistymistä koskevan julistuksen täytäntöönpanon seurannan erityiskomitealle ja palestiinalaisten oikeuksia valvovalle komitealle. DPA:n vastuulla on osa YK:n poliittisista ja rauhanrakennusoperaatioista.

Osaston työtä ohjaa alipääsihteerin toimisto. Kahden apulaispääsihteerin alaisuudessa toimii mm. maantieteellisiä alaosastoja (divisions):

  • Afrikka I ja II (Africa I, II)
  • Amerikat (Americas)
  • Eurooppa (Europe)
  • Aasia ja Tyynenmeren alue (Asia and Pacific)
  • Lähi-itä ja läntinen Aasia (Middle East and West Asia)
  • Vaaleihin liittyvä tuki (Electoral Assistance)
  • Palestiinalaisten oikeudet (Palestinian Rights)
  • Poliitikka- ja rauhanvälityskysymykset (Policy and Mediation Division)
  • Turvallisuusneuvoston asiat (Security Council Affairs)
  • Dekolonialisaatio (Decolonization Unit)
  • Terrorisminvastainen toiminta (Counter-Terrorism Implementation Task Force (CTITF) Office)

Rauhanturvatoiminnan osaston (Department of Peacekeeping Operations, DPKO) vastuulla ovat YK:n rauhanoperaatioiden suunnittelu, valmistelu, hallinnointi ja ohjaus siten, että ne voivat parhaalla tavalla saavuttaa tavoitteensa. Operaatioiden poliittisessa ja hallinnollisessa johtamistyössä osasto toimii yhteistyössä turvallisuusneuvoston, konfliktien osapuolten sekä operaatioiden rahoittajien (henkilöstö ja suora rahoitus) kanssa. Osasto tarjoaa ohjausta muun muassa oikeusvaltioperiaatteeseen, miinanraivaukseen, hallintoon sekä niin sanottuun DDR-toimintaan liittyen (Disarmament, Demobilization, Reintegration). DPKO:n vastuulla ovat YK:n rauhanturvaoperaatiot sekä osa poliittisista ja rauhanrakennusoperaatioista.

Osaston työtä ohjaa alipääsihteerin toimisto, jonka alaisuudessa toimii kolme toimistoa (offices):

  1. Sotilaalliset asiat (Office of Military Affairs)
  2. Operaatiot (Office of Operations)
  3. Oikeusvaltioperiaate ja turvallisuusinstituutiot (Office of Rule of Law and Security Institutions)

DPKO:n työtä tukee rauhanturvatoiminnan osaston uudelleenorganisoinnin yhteydessä vuonna 2007 perustettu kenttäoperaatioista vastaava osasto (Department of Field Support, DFS), jonka tehtävänä on kantaa keskeinen vastuu rauhanturvaoperaatioiden toteuttamisesta kenttätasolla. Sen tehtäväkenttään kuuluvat henkilöstö, rahoitus, logistiikka, hankinnat, viestintä, informaatioteknologia sekä muut hallinnolliset tehtävät. DPKO:lla ja DFS:lla on kolme yhteistä alaosastoa:

1. Henkilöstöpäällikön toimisto (Office of the Chief of Staff)
2. Arviointi ja koulutus (Policy Evaluation and Training Division)
3. Rauhanturvaamisen strateginen kumppanuus (Office of the Peacekeeping Strategic Partnership)

Osaston työtä ohjaa alipääsihteerin toimisto, jonka alaisuudessa toimii neljä alaosastoa tai palvelua (divisions, services):

  1. Kenttähenkilökunta (Field Personnel Division)
  2. Rahoitus-ja budjetointi (Field Budget and Finance Division)
  3. Logistiikan tuki (Logistic Support Division)
  4. Tieto-ja viestintäteknologiapalvelut (Communications and Information Technology Service)

Taloudellisten ja sosiaalisten asiain osasto (Department of Economic and Social Affairs, DESA) edistää ja tukee kansainvälistä yhteistyötä kehityskysymyksissä. DESA avustaa jäsenmaiden hallituksia kehityspoliittisen agendan luomisessa ja globaalia kehitystä koskevassa päätöksenteossa tarjoamalla näiden käyttöön erilaisia työkaluja, esimerkiksi tilastoja ja tutkimusmateriaalia. DESA:n pyrkimyksenä on tukea globaalien sitoumusten siirtämistä kansalliseksi lainsäädännöksi ja toiminnaksi sekä tarjota työvälineitä edistyksen mittaamiseksi. DESA palvelee jäsenvaltioita erityisesti ECOSOC:ssa sekä yleiskokouksen 2. ja 3. komiteassa.

Osaston työtä ohjaa alipääsihteerin toimisto, jonka alaisuudessa toimii pääasiassa temaattisia alaosastoja (divisions):

  • ECOSOC:n tuki ja koordinaatio (Office of ECOSOC Support and Coordination)
  • Naisten aseman edistäminen (Division for the Advancement for Women)
  • Tasa-arvokysymysten ja naisten aseman edistämisen erityisneuvonantajan toimisto (Office of the Special Adviser on Gender Issues and the Advancement of Women)
  • Sosiaalinen kehitys (Division for Social Policy and Development)
  • Kestävä kehitys (Division for Sustainable Development)
  • Tilastot (Statistics Division)
  • Väestö (Population Division)
  • Kehityspolitiikka (Development Policy and Analysis Division)
  • Julkinen hallinto ja kehityskysymykset (Division for Public Administration and Development Management)
  • YK:n metsäfoorumin sihteeristö (Secretariat of the United Nations Forum on Forests)
  • Kehitysrahoitus (Financing for Development)

Tiedotusosastolla (Department of Public Information, DPI) on päävastuu YK:n päämääristä ja toiminnasta tiedottamisesta. Jo vuonna 1946 perustettu osasto muun muassa ylläpitää YK:n verkkosivustoa, tuottaa julkaisuja, lehdistötiedotteita, radio- ja tv-ohjelmia sekä toteuttaa vierailijakierroksia. Osasto toimii nykyisin jo 78 ympäri maailman sijaitsevan YK:n alueellisen tiedotustoimiston taustavoimana. Osaston työsarkaa ovat myös julkisuuskampanjat, joilla edistetään YK:lle tärkeitä teemoja, tapahtumia ja ohjelmia sekä monenlaiset mediapalvelut, kuten suorat televisio- ja radiolähetykset. Lisäksi osasto vastaa tutkimuspalveluja tarjoavan Dag Hammarskjöld -kirjaston toiminnan valvonnasta ja ohjauksesta. DPI julkaisee The United Nations Today -perusopasta, joka aiemmin tunnettiin nimellä Basic Facts About the UN.

YK:n alueelliset tiedotustoimistot vastaavat YK:n tiedotusmateriaalin jakelusta sekä YK aiheisen tiedotustoiminnan järjestämisestä muilla kuin YK:n virallisilla kielillä. Suomeksi palvelee Brysselissä sijaitseva YK:n Länsi-Euroopan alueellinen tiedotuskeskus (UNRIC), jonka vastuualueeseen kuuluu yhteensä 22 Euroopan maata.

Tiedotusosaston työtä ohjaa alipääsihteerin toimisto, jonka alaisuudessa toimii kolme alaosastoa (divisions):

  1. Strateginen viestintä (Strategic Communications Division)
  2. Uutispalvelut ja media (News and Media Division)
  3. Julkisuuskuva, kampanjat (Outreach Division)

Turvallisuusosasto (Department of Safety and Security, DSS) on yleiskokouksen vuonna 2005 perustama sihteeristön osa, joka muodostettiin keskittämällä aiemmin erillisinä toimineita yksiköitä yhteen. Osaston tehtävänä on varmistaa YK:n henkilökunnan, erilaisten operaatioiden, YK:n päämajan ja muiden toimistojen sekä kentällä olevien turvallisuus. Kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana osasto keskittyi lähestymään turvallisuuskysymyksiä aiempaa analyyttisemmin ja tämän pohjalta kehittämään muun muassa kulkujärjestelmiä. Merkittävä osa toimintaa on turvallisuuteen erikoistuneen henkilökunnan ja muun henkilökunnan kouluttaminen sekä monenlaisiin kriisiskenaarioihin valmistautuminen. Osaston työtä johtaa alipääsihteerin toimisto.

Osaston palvelut jaotellaan kolmeen alaosastoon/yksikköön:

  1. Kenttätoiminnan tuki (Field Support Service)
  2. Alueelliset operaatiot (Division of Regional Operations)
  3. Päämajan turvallisuus (Division of Headquarters Security and Safety Services)

Yleiskokous- ja konferenssijärjestelyosasto (Department for General Assembly and Conference Management, DGACM) tarjoaa muun muassa yleiskokoukselle sekä talous-ja sosiaalineuvostolle sihteeristöpalveluja. Sen vastuulle kuuluvat tulkkaus kaikilla kuudella virallisella kielellä (englanti, ranska, espanja, kiina, venäjä, arabia) sekä keskustelupöytäkirjojen pitäminen esimerkiksi yleiskokouksen ja turvallisuusneuvoston istunnoista. Lisäksi osasto laatii asiakirjoja, toimittaa tekstejä ja avustaa kokouskäytännöissä. Kokouspalveluilla on omat toimistonsa Nairobissa, Genevessä ja Wienissä.

Osaston työtä ohjaa alipääsihteerin toimisto, jonka alaisuudessa toimii viisi alaosastoa tai palvelua (divisions, services):

  1. Protokollaosasto (Office of Protocol and Liaison Service)
  2. Suunnittelu ja koordinaatio (Central Planning and Coordination)
  3. Yleiskokous, talous-ja sosiaalineuvosto (General Assembly and ECOSOC Affairs Division)
  4. Kokoukset ja julkaisut (Meetings and Publishing Division)
  5. Dokumentointi (Documentation Division)

Toimistot

Aseidenriisuntatoimisto (Office for Disarmament Affairs, ODA) edistää työssään ydinaseriisuntaa (usein käytetään termiä ydinsulku) sekä muita joukkotuhoaseita, kuten kemiallisia ja biologisia aseita, koskevan kansainvälisen sopimusjärjestelmän vahvistamista. Toimisto työskentelee myös tavanomaisten aseiden riisunnan edistämiseksi, erityisesti liittyen maamiinoihin ja pienaseisiin. Aseidenriisuntaan liittyvää työtä on tehty YK:n sihteeristössä pitkään. Vuodesta 1982 lähtien aseidenriisunta-asioita on siirrelty osastolta toiselle.

Osaston työtä ohjaa alipääsihteeritasoisen korkean edustajan toimisto. Osaston työ jakautuu kuuteen alaosastoon (branches):

  1. Joukkotuhoaseet (Weapons of Mass Destruction Branch)
  2. Tavanomaiset aseet (Conventional Arms Branch)
  3. Tiedotus (Information and Outreach Branch)
  4. Alueellinen aseidenriisunta (Regional Disarmament Branch)
  5. Aseidenriisuntakonferenssin sihteeristö (Conference on Disarmament Secretariat and Conference Support Branch)
  6. Wienin toimisto (UNODA Office in Vienna)

Humanitaarisen avun koordinointitoimisto (Office for the Coordination of Humanitarian Affairs, OCHA) johtaa kansainvälisen hätäavun toimittamista katastrofialueille ja tekee vaikuttamistyötä humanitaarisen avustustoiminnan tukemiseksi. Genevessä ja New Yorkissa päämajaansa pitävän toimiston alaisuudessa toimii noin tuhat YK:n työntekijää ja sillä on alue- ja kenttätoimistoja useassa eri maassa. Toimisto perustettiin alun perin humanitaaristen asioiden osastona (Department of Humanitarian Affairs, DHA), mutta sai nykyisen nimensä ja mandaattinsa osana vuonna 1991 käynnistettyä uudistusta (päätöslauselma A/RES/46/182). Käytännön koordinaatiotyötä toteuttaa pitkälti pysyvä yhteistyökomitea (Inter-Agency Standing Committee, IASC), joka tekee tarvearviointeja, valmistelee rahoitusvetoomuksia, koordinoi kenttätyötä ja osallistuu humanitaarisista linjauksista käytävään keskusteluun.

Osaston työtä ohjaa YK:n hätäavun koordinaattorin toimisto. Osaston työ jakaantuu kuuteen alaosastoon (divisions, branch):

  1. Koordinaatio ja tilanteisiin reagointi (Coordination and Response Division)
  2. Politiikkalinjaukset, tutkimus (Policy Development and Studies Branch)
  3. Viestintä ja tietopalvelut (Communications and Information Services Branch)
  4. Ulkoiset suhteet, tuen mobilisointi (External Relations and Support Mobilisation Branch)
  5. Hätäapupalvelut (Emergency Services Branch)
  6. Johto (Office of the Director, Geneve)

YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaava toimisto (United Nations Office on Drugs and Crime, UNODC) on vuonna 1997 (osana pääsihteeri Kofi Annanin käynnistämää YK-reformia) toimintansa aloittanut kansainvälistä huumeiden ja rikollisuuden torjuntatyötä tekevä YK-toimisto, joka auttaa maita kehittämään lainsäädäntöään sekä huumeiden ja rikollisuuden vastaisia käytäntöjään integroidusti. Ajatuksena toimiston perustamisessa oli, että YK:n huumeidenvastaisen ohjelman (päätöslauselma A/RES/45/179) sekä YK:n rikollisuudenvastaisen ohjelman (päätöslauselma A/RES/46/152) sisällöt saatettaisiin yhteen synergian löytämiseksi. Alun perin toimisto työskenteli nimellä United Nations Office for Drug Control and Crime Prevention (ST/SGB/1998/17), mutta nykyisen nimensä ja muotonsa UNODC sai vuonna 2004 (ST/SGB/2004/6), kun toimintoja yhdistettiin myös hallinnollisesti (YK:n huumeidentorjuntaohjelma UNDCP sekä YK:n Wienin maatoimiston rikollisuudentorjunnan ja rikosoikeuden alaosasto).

Teknisesti kyseessä on osa YK:n sihteeristöä – toimistolla ei esimerkiksi ole omia jäsenvaltioita ja niistä muodostettuja hallintoelimiä. Muusta YK:n sihteeristöstä poiketen toimiston työtä rahoitetaan kuitenkin pitkälti jäsenvaltioiden vapaaehtoisrahoituksella. Sisällöllisesti toimiston työ muistuttaa kovasti YK:n erilaisten järjestöjen työtä, ja UNODC toimiikin maatasolla yhteistyössä alaohjelmien, rahastojen ja erityisjärjestöjen kanssa. UNODC:lla on toimistoja useassa eri maassa, ja se tarjoaa sihteeristöpalveluja muun muassa ECOSOC:n alaiselle huumeiden vastaiselle toimikunnalle.

UNODC tuottaa mm. tutkimustietoa ymmärryksen lisäämiseksi huumeiden ja rikollisuuden alalla, sekä tukee jäsenvaltioita kansainvälisten sopimusten toimeenpanossa (kansallisen lainsäädännön kehittäminen huumeisiin, rikollisuuteen ja terrorismiin liittyen).

Toimiston työtä ohjaa alipääsihteeritasoinen johtaja, ja työ jakaantuu neljään alaosastoon (divisions), joista kullakin on vielä useita alayksiköitä (sections, units).

  1. Operaatiot (Division for Operations)
  2. Sopimuskysymykset (Division for Treaty Affairs)
  3. Politiikka-analyysit ja tiedotusasiat (Division for Policy Analysis and Public Affairs)
  4. Johto (Division for Management)

Ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (Office of the High Commissioner for Human Rights, OHCHR)

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun (United Nations High Commissioner of Human Rights) toimi perustettiin vuoden 1993 maailmankonferenssissa. Tavoitteena oli, että uuden korkean tason henkilöviran perustaminen nostaisi YK:n ihmisoikeustyön profiilia ja mahdollistaisi nopean puuttumisen eri puolilla maailmaa tapahtuviin ihmisoikeusloukkauksiin.

Ihmisoikeusvaltuutettu on YK-järjestelmän johtava toimija ihmisoikeuspuolella. Ihmisoikeusvaltuutetun virka on alipääsihteeritasoinen ja nelivuotinen. Ihmisoikeusvaltuutettu on myös YK:n johtoryhmän jäsen. Valtuutetun ja hänen toimistonsa tehtävänkuvaan kuuluu ihmisoikeusstandardien asettaminen, ihmisoikeuksien toteutumisen valvonta ja seuranta sekä ihmisoikeuksien edistämistyö kentällä. Päämääränä on toisaalta lisätä yksilöiden tietoisuutta omista oikeuksistaan ja toisaalta auttaa valtioita kehittämään käytäntöjään sellaiseen suuntaan, että ne ottaisivat yksilöiden ja ryhmien oikeudet paremmin huomioon. Pyrkimyksenä on myös koordinoida ja vahvistaa yhteistyötä YK-järjestelmän sisällä.

Genevessä, Sveitsissä päämajaansa pitävä ihmisoikeusvaltuutetun toimisto toimii sihteeristönä ihmisoikeusneuvostolle ja ihmisoikeussopimuksia valvoville asiantuntijakomiteoille. Lisäksi se tarjoaa YK:n jäsenvaltioille asiantuntija-apua ja teknistä tukea niiden toteuttaessa ihmisoikeusvelvoitteitaan käytännössä. Valtuutetun toimisto raportoi toiminnastaan ihmisoikeusneuvostolle, joka puolestaan raportoi talous- ja sosiaalineuvostolle, joka viime kädessä raportoi asiasta yleiskokoukselle.

YK:n ihmisoikeusvaltuutetut toimikausineen:

José Ayala Lasso, Ecuador, 1994–1997
Mary Robinson, Irlanti, 1997–2002
Sergio Vieira de Mello, Brasilia, 2002–2003 (kuoli terrori-iskussa YK:n Bagdadin päämajaan v. 2003)
Bertrand Ramcharan (väliaikaisesti Vieira de Mellon kuoleman jälkeen)
Louise Arbour, Kanada, 2004–2008
Navanethem Pillay, Etelä-Afrikka, 2008–2014
Zeid Ra'ad Al Hussein, Jordania 2014-

Oikeudellisten asiain toimisto (Office of Legal Affairs, OLA) perustettiin vuonna 1946 tarjoamaan sihteeristölle ja muille YK-elimille oikeudellisia palveluja keskitetysti. Osasto tarjoaa sihteeristöpalveluja yleiskokouksen kuudennelle komitealle, kansainvälisen oikeuden toimikunnalle sekä kansainväliselle kauppaoikeuden toimikunnalle. Osaston rooli on keskeinen kansainvälisen oikeuden kehittämisessä ja sen kokoamisessa kansainvälisiksi sopimuksiksi (kodifiointi). Osasto vastaa YK:n puitteissa neuvoteltujen kansainvälisten sopimusten kirjaamisesta ja säilyttämisestä (YK:n peruskirjan artikla 102), ja lisäksi se ylläpitää sähköisiä, ilmaiseksi saatavilla olevia tietokantoja sopimuksista. OLA:n tehtäviin kuuluu myös kansainvälisen merioikeuden vahvistaminen, kehittäminen ja toimeenpano. Lisäksi sen alaisuudessa toimii YK:n hallintotuomioistuimen sihteeristö.

Osaston työtä ohjaa alipääsihteerin oikeudellisen neuvonantajan (Legal Counsel) toimisto. Osaston työ jakautuu viiteen alaosastoon (divisions):

  1. Yleiset oikeusasiat (General Legal Division)
  2. Sopimukset (Treaty Section)
  3. Kodifiointi (Codification Division)
  4. Kansainvälinen kauppaoikeus (International Trade Law Division)
  5. Merioikeus (Division for Ocean Affairs and the Law of the Sea)

Rauhanrakentamisen tukitoimisto (Peacebuilding Support Office, PBSO) perustettiin vuonna 2005 YK:n sihteeristöön samoilla yleiskokouksen ja turvallisuusneuvoston (yhtäaikaisilla) päätöslauselmilla kuin itse rauhanrakennuskomissio (A/RES/60/180). Kyseessä on pieni yksikkö, joka avustaa ja tukee rauhanrakennuskomissiota sen työssä, hallinnoi rauhanrakennusrahastoa ja toimii pääsihteerin tukena toimialan koordinaatiotyössä.

Toimiston työtä ohjaa apulaispääsihteeri, ja toiminta on jaettu kolmeen alueeseen:

  1. Rauhanrakennuskomission tuki (PBC support)
  2. Politiikkasunnittelu (policy planning)
  3. Rauhanrakennuskomission taloudellinen tuki (financing for PBC)

Sisäinen tarkastusyksikkö (Office of Internal Oversight Services, OIOS) tarjoaa kaikille YK:n toimijoille tilintarkastuksia, tutkintaa, monitorointia, evaluaatioita ja muita palveluja. Toimisto perustettiin vuonna 1994 avustamaan pääsihteeriä. OIOS:n tarkoituksena on edistää YK:n toiminnan tehostamista. Se pyrkii toimimaan muutosten käynnistäjänä siten, että YK-järjestelmä jatkuvasti kehittyisi vastuullisessa resurssienkäytössä, vastuuvelvollisuuden kulttuurin ja läpinäkyvyyden juurruttamisessa sekä ohjelmatoiminnassa. OIOS julkaisee vuosittain yli 200 raporttia ja yli 1500 suositusta. Yleiskokouksen viides komitea valvoo ja arvioi toimiston työtä. Yksikön työtä johtaa alipääsihteerin toimisto. Alipääsihteerin virka on viisivuotinen, eikä sitä voi uusia. Alipääsihteerin nimittää YK:n pääsihteeri, ja nimityksen hyväksyy yleiskokous.

Yksikön toiminta jakaantuu kolmeen alaosastoon (divisions):

  1. Sisäiset tarkastukset (Internal Audit Division)
  2. Evaluaatiot (Inspection and Evaluation Division)
  3. Tutkimukset (Investigations Division)

Erityisedustajien toimistot

Joillakin pääsihteerin nimittämillä erityisneuvonantajilla tai lähettiläillä on sihteeristössä omat toimistonsa. Kaikkiaan erityisneuvonantajia ja lähettiläitä on useita kymmeniä.

Vähiten kehittyneisiin maihin sekä sisämaassa tai saarilla sijaitseviin kehitysmaihin keskittyvällä alipääsihteeritasoisella korkealla edustajalla (Office of the High Representative for the Least Developed Countries, Landlocked Developing Countries and Small Island Developing States, UNOHRLLS) on lisäksi sihteeristössä oma toimistonsa. Pääsihteerin suosituksesta yleiskokouksen päätöslauselmalla (A/RES/56/227) perustettu toimi on eräänlainen seurantajärjestely Brysselissä vuonna 2001 järjestetylle vähiten kehittyneiden maiden tilannetta tarkastelleelle korkean tason konferenssille. Tarkoitus on seurata ja edistää niin sanotun Brysselin toimintaohjelman 2001–2010 toimeenpanoa. Ohjelmalle tuli jatkoa vuosille 2011-2020 YK:n neljännessä vähiten kehittyneiden maiden huippukokouksessa Istanbulissa 2011. Toimintaohjelmalla pyritään parantamaan vähiten kehittyneiden maiden asemaa monin eri tavoin.

Afrikan alueen erityisneuvonantajan (Office of the Special Adviser on Africa, OSAA) toimi perustettiin vuonna 2003 pääsihteerin päätöksellä (ST/SGB/2003/6). Perustamisen taustalla oli yleiskokouksen vuonna 2002 antama päätöslauselma (A/RES/57/7). Neuvonantajan pyrkimyksenä on kasvattaa kansainvälistä tukea Afrikan kehitykselle ja turvallisuudelle, avustaa pääsihteeriä parantamaan YK-järjestelmän Afrikassa tekemän työn johdonmukaisuutta ja koordinaatiota sekä fasilitoida hallitustenvälisiä, globaalin tason keskusteluja Afrikkaa koskien.

Pääsihteerin erityisneuvonantaja kansanmurhien estämiseksi (Office of the Special Adviser to the Secretary-General on the Prevention of Genocide) toimii YK-järjestelmässä ja laajemmin kansainvälisen yhteisön keskuudessa estääkseen kansanmurhia tapahtumasta. Neuvonantaja voi antaa suosituksia tarpeen mukaan. Päätös neuvonantajan toimen perustamisesta syntyi 1990-luvulla Ruandassa ja Balkanin alueella tapahtuneiden kansanmurhien jälkeen. Ensimmäinen neuvonantaja nimitettiin vuonna 2004.

Pääsihteerin erityisedustaja lapsiin ja aseellisiin konflikteihin liittyen (Office of the Special Representative of the Secretary-General for Children and Armed Conflict, OSRSG-CAC) on vuonna 1996 kolmivuotiseksi perustettu toimen (A/RES/51/77) mandaatti on uusittu useaan otteeseen.

Pääsihteerin erityisneuvonantaja suojeluvastuun periaatteeseen liittyen (Office of the Special Advisor on the Responsibility to Protect) perustettiin vuonna 2007 kehittämään suojeluvastuun käsitettä ja kasvattamaan sen hyväksyttävyyttä. Suojeluvastuun erityisneuvonantajalla on yhteinen toimisto kansanmurhien estämisen erityisneuvonantajan kanssa.

Oikeusasiamies valvoo henkilökunnan etuja

YK:lle perustettiin vuonna 2001 oikeusasiamiehen (United Nations Ombudsman & Mediation Services) virka (A/RES/56/253). Oikeusasiamiehen tehtävänä on tarjota järjestön henkilökunnalle apua työhön liittyvissä ongelmissa riippumatta työntekijän sijoituspaikasta, asemasta tai työsopimuksen muodosta. Oikeusasiamiehen palvelut ovat puolueettomia, itsenäisiä ja luottamuksellisia. Toimisto ei paljasta sen palveluja käyttävien ihmisten henkilöllisyyttä. Oikeusasiamiehen virka on viisivuotinen, eikä sitä voi uusia. YK:n historian ensimmäinen oikeusasiamies nimitettiin keväällä 2002.

Kaikki yllä luetellut pääsihteeristön toimistot on listattu myös YK:n virallisilla verkkosivuilla

Päivitetty viimeksi: 10.2.2016