ECOSOC

Yleiskuva talous- ja sosiaalineuvoston istuntosalista. UN Photo/Jean-Marc Ferré.

ECOSOC eli talous- ja sosiaalineuvosto tiiviisti

Rooli Talous- ja sosiaalineuvosto vastaa yhdessä yleiskokouksen kanssa niistä taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen liittyvistä tehtävistä, jotka YK:lle on peruskirjassa määrätty. Toiminnan päämääriä ovat muun muassa kehitysmaiden taloudellinen ja sosiaalinen edistys sekä korkeampi elintaso
Jäsenet 54 jäsenvaltiota, jotka yleiskokous valitsee
Kokoontuminen Yleisistunto kerran vuodessa, lisäksi paljon toimikuntien kokouksia
Sijainti YK:n päämaja (New York), talous- ja sosiaalineuvoston kokoussali; Geneve
Äänestäminen YK:n päämaja (New York), talous- ja sosiaalineuvoston kokoussali; Geneve
Muuta Kansalaisjärjestöt osallistuvat toimintaan konsultoivassa roolissa
Peruskirjan artiklat YK:n peruskirjassa talous- ja sosiaalineuvostoa koskevat osiot löytyvät luvusta yhdeksän (artiklat 55–60), joissa määritellään YK:n tavoitteet ja tehtävät kansainvälisen taloudellisen ja sosiaalisen yhteistyön osalta. Talous- ja sosiaalineuvoston kokoonpano, tehtävät ja valtuudet, äänestystavat ja muut menettelytavat määritellään luvussa kymmenen (artiklat 61–72). Muita talous- ja sosiaalineuvostoa koskevia kohtia ovat artiklat 1, 2, 7, 15, 17, 18, 91, 96, 98 ja 101

Talous- ja sosiaalineuvoston tehtävät

Talous- ja sosiaalineuvosto (ECOSOC) vastaa yhdessä yleiskokouksen (General Assembly) kanssa niistä taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen liittyvistä tehtävistä, jotka YK:lle on peruskirjassa määrätty. Se käsittelee taloudellisia ja sosiaalisia haasteita, kuten väestökysymyksiä, lasten ja nuorten asemaa, asumista, naisten oikeuksia, syrjintää, huumeongelmia, rikollisuutta, ympäristöä sekä ruuan saantia. Neuvosto myös neuvoo jäsenvaltioita näissä asioissa ja laatii toimintasuosituksia. Talous- ja sosiaalineuvostolla on tärkeä rooli myös kehitysyhteistyössä. Toiminnan päämääriä ovat kehitysmaiden taloudellinen ja sosiaalinen edistys, korkeampi elintaso, täystyöllisyys, ratkaisujen löytäminen globaaleihin talous-, sosiaali- ja terveysongelmiin, kansainvälisen kulttuuri- ja koulutusyhteistyön helpottaminen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioituksen lisääminen.

ECOSOC:n yleisistunnon ohella työtä tehdään useissa toimikunnissa ja komissioissa läpi vuoden. Ne tukevat ja neuvovat neuvostoa erityiskysymyksissä. ECOSOC:ssa käsiteltäviä aiheita sivuavia ajankohtaisia kysymyksiä käsitellään myös yleiskokouksen toisessa ja kolmannessa komiteassa, mutta ECOSOC:n toimikunnat voivat kukin keskittyä pitkäjänteisesti oman tehtäväalueensa (esim. naisten asema, kestävä kehitys, väestökysymykset) toiminnan kehittämiseen.

Talous- ja sosiaalineuvoston puheenjohtajuus, jäsenet ja toiminta

Talous- ja sosiaalineuvostossa oli alun perin 18 jäsenmaata. Jäsenmäärä kasvoi 1960- ja 1970-luvuilla tapahtuneiden laajennusten jälkeen nykyiseen 54:ään. Kehitysmaiden edustus neuvostossa on varsin suuri, sillä neuvoston laajeneminen osui samoihin vuosiin, jolloin YK:n jäsenmäärä kasvoi huomattavasti siirtomaiden itsenäistyessä. Kolmasosa jäsenistä vaihtuu vuosittain, ja kaudet ovat kolmivuotisia.

Kuukauden mittainen yleisistunto pidetään kerran vuodessa joko New Yorkissa tai Genevessä. Sen aloittaa korkean tason istunto, jossa jäsenvaltioiden ministerit keskustelevat globaalien järjestöjen johtajien sekä kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin edustajien kanssa keskeisimmistä ajankohtaisista kysymyksistä ECOSOC:n asialistalla. Vuoden aikana ECOSOC järjestää useampia lyhyitä istuntoja, valmistelevia kokouksia, pyöreän pöydän keskusteluja sekä paneeleja käsitelläkseen sen asialistalla olevia asioita. Vuoden aikana työtä tehdään ECOSOC:n alaisissa ja sen kanssa yhteistyötä tekevissä toimielimissä. Päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä.

ECOSOC voi tilata selvityksiä tai raportteja toimivaltaansa kuuluvista asioista. Sillä on ollut merkittävä rooli YK:n sosiaalisen kehityksen maailmankonferenssien toteuttamisessa, ja sen toimikunnat seuraavat näissä konferensseissa tehtyjen päätösten täytäntöönpanoa jäsenmaissa. ECOSOC:n yhteistyötahoja ovat kansainvälinen akateeminen yhteisö, liike-elämän edustajat sekä yli 2 000 kansalaisjärjestöä. Lisäksi ECOSOC kokoontuu yhdessä maailmanpankin ja kansainvälisen valuuttarahaston (International Monetary Fund, IMF) keskeisiä komiteoita johtavien valtiovarainministerien kanssa, ja tässä yhteydessä neuvotellaan YK:n ja maailmantaloutta ohjaavien rakenteiden yhteistyöstä kehitystavoitteiden edistämiseksi. Sihteeristön taloudellisten ja sosiaaliasiain osaston (Department of Economic and Social Affairs, DESA) eri jaostot tarjoavat tyypillisesti asiasisältöihin liittyviä palveluita ECOSOC:n toimikuntien istuntoja varten.

Uusia, YK-reformin osana käynnistettyjä, toimintoja ECOSOC:ssa ovat vuotuinen ministeritason arviointi (Annual Ministerial Review, AMR) sekä joka toinen vuosi järjestettävä kehitysyhteistyöfoorumi (Development Cooperation Forum, DCF).

Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen YK:n toimintaan

YK-järjestelmässä kansalaisjärjestöt voivat virallistaa YK-yhteytensä pääasiassa kahden väylän kautta:

  • hakemalla neuvoa-antavaa eli konsultatiivista asemaa ECOSOC:lta tai;
  • kumppanuusasemaa sihteeristön alla toimivalta tiedotusosastolta (Department of Public Information, DPI).

Kumppanuusasema tarkoittaa käytännössä tiedonsaantia, verkostoitumista sekä oikeutta osallistua vuosittaiseen kansalaisjärjestöjen konferenssiin. DPI:n toiminnassa on mukana yli 1500 kansalaisjärjestöä, joista yli 600 omaa myös konsultatiivisen aseman ECOSOC:ssa. Neuvoa-antavassa asemassa on kolme erilaista jäsenyysluokkaa: yleinen konsultatiivinen asema, erityinen konsultatiivinen asema sekä niin sanottu rosteri-asema.

ECOSOC:n kohdalla järjestön työn täytyy liittyä jollain tavalla neuvoston toiminta-alaan, ja DPI:n kohdalla järjestön toimintaan täytyy sisältyä YK:hon liittyvää tiedotustoimintaa. Suomen YK-liitolla on erityinen konsultatiivinen asema ECOSOC:ssa. Tällainen asema voidaan myöntää kansalaisjärjestöille, joilla on erityistä osaamista joistakin ECOSOC:n toiminta-aloista. YK-liittojen maailmanjärjestöllä (World Federation of United Nations associations, WFUNA), jonka jäsen myös Suomen YK-liitto on, on yleinen konsultatiivinen asema ECOSOC:ssa sekä kumppanuusasema DPI:n toiminnassa.

ECOSOC on myöntänyt konsultatiivisen aseman yli 4000 kansalaisjärjestölle (tilanne joulukuussa 2014). Konsultatiivisen aseman omaavat järjestöt voivat pääsääntöisesti osallistua kansainvälisiin YK-konferensseihin sekä niitä valmisteleviin kokouksiin. Aseman omaavat järjestöt voivat myös edustautua YK-järjestelmässä. Yleinen konsultatiivinen asema voidaan myöntää suurille kansainvälisille kansalaisjärjestöille, joiden toiminta on vakiintunutta, joiden työ kattaa suuren osan ECOSOC:n toiminta-aloista ja on maantieteellisesti laaja-alaista (kuten WFUNA:lla).

Erityinen konsultatiivinen asema voidaan myöntää kansalaisjärjestöille, joilla on erityistä osaamista joistakin ECOSOC:n toiminta-aloista, mutta joiden toiminta ei vielä ole kovin vakiintunutta. Suomalaisista järjestöistä tässä asemassa on Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry (2004) ja Suomen UN Women (2011), sekä Suomen YK-liitto (2013). Kansalaisjärjestöt, jotka hakevat konsultatiivista asemaa, mutta eivät täytä kahden ensimmäisen jäsenyysaseman kriteerejä, voidaan hyväksyä rosteriin. Näiden järjestöjen toiminta saattaa olla hyvin kapea-alaista tai teknisluonteista, mutta niiden katsotaan voivan hyödyttää ECOSOC:n tai sen alaisten toimielinten työtä. Rosteriin voi päästä ECOSOC: n kansalaisjärjestökomitean tai YK:n pääsihteerin suosituksesta, tai mikäli järjestöllä on konsultatiivinen asema jossakin YK:n erityisjärjestössä. Suomalaisista järjestöistä tässä asemassa on Väestöliitto (2002).

Lisätietoa ECOSOC:sta YK:n sivuilta

Uutinen: YK-liitolle erityinen konsultatiivinen asema ECOSOC:ssa (12.8.2013)

Päivitetty viimeksi: 9.2.2016