Turvallisuusneuvoston alaiset toimielimet

Kuva: UN Photo

Turvallisuusneuvosto on perustanut erilaisia toimielimiä auttamaan sitä tehtäviensä toteuttamisessa:

  • komiteoita, toimikuntia, komissioita ja työryhmiä
  • sotarikostuomioistuimia
  • erilaisia rauhanoperaatioita

Komiteoiden ja työryhmien jäsenistö koostuu usein samojen 15 jäsenmaan edustajista kuin turvallisuusneuvosto itsekin.

YK:n sotarikostuomioistuimet, kuten pysyvät tuomioistuimetkin (kansainvälinen tuomioistuin ja kansainvälinen rikostuomioistuin), koostuvat puolueettomista tuomareista, jotka edustavat YK:ta eivätkä yksittäisiä jäsenmaita. Rauhanoperaatioissa palvelee puolestaan monenlaista henkilökuntaa sotilashenkilöstöstä ja siviilipoliiseista ihmisoikeustyöntekijöihin ja erilaisiin asiantuntijoihin.

Alla erilaiset toimielimet on jaoteltu perustamisvuosien mukaan. Kaikkia menneitä ja voimassaolevia toimielimiä ei ole tässä listattu, vaan ajan tasalla oleva lista on löydettävissä turvallisuusneuvoston sivuilta. Kaikkia tällä hetkellä voimassa olevia rauhanturva- ja rauhanoperaatioita ei ole myöskään listattu alle, ne löytyvät rauhanturvaoperaatioiden sivuilta. Kaikki alle listatut työryhmät ja toimikunnat eivät myöskään enää kokoonnu.

Komiteat, toimikunnat, komissiot ja työryhmät

Komiteat liittyvät apuelimistä kaikkein kiinteimmin turvallisuusneuvoston perustoimintoihin.

Menettelytapoja käsittelevä asiantuntijakomitea (Committee of Experts on Rules of Procedure), päämajan ulkopuolella pidettäviä kokouksia käsittelevä komitea (Committee on Council Meetings away from Headquarters) ja uusien jäsenten valintaa valmisteleva komitea (Committee on the Admission of New Members) keskittyvät menettelytapa-, rakenne- ja kokousteknisiin kysymyksiin. Jokainen turvallisuusneuvoston jäsenmaa voi osallistua komiteoiden kokouksiin. Turvallisuusneuvostoa puheenjohtava maa tarjoaa kaikkiin kolmeen komiteaan puheenjohtajan.

Sotilashenkilöstökomitean (Military Staff Committee) toiminta perustuu Peruskirjan artiklaan 47. Komiteassa ovat edustettuina turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten edustajat. Komitean tehtävänä on, tiettyihin YK:n peruskirjan artikloihin viitaten, neuvoa turvallisuusneuvostoa kaikissa rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen liittyvissä sotilaallisen henkilöstön kysymyksissä, mukaan lukien joukkojen kokoamiseen ja komentamiseen sekä aseidenkäytön ja aseidenriisunnan säätelyyn liittyvät kysymykset.

YK:n korvaustoimikunta (United Nations Compensation Commission, UNCC) perustettiin turvallisuusneuvoston apuelimeksi vuonna 1991 Irakin Kuwaitiin kohdistaman hyökkäyksen seurauksena. Toimikunta käsittelee hakemuksia ja maksaa korvauksia menetyksistä ja vahingoista, joita Irakin hyökkäys on aiheuttanut. Toimikunnan perustamisen yhteydessä perustettiin korvausrahasto, josta kaikki korvaukset maksetaan. Rahaston varat kerätään päätöslauselman mukaisesti tietyllä prosenttiosuudella Irakin öljyviennin tuloista. Toimikunnan työ sen alkuperäisen mandaatin puitteissa saatettiin loppuun vuonna 2005 ja viimeinen korvaus maksettiin 2007.

Siviilien suojelua aseellisissa konflikteissa käsittelevä epävirallinen työryhmä (The Informal Working Group on the Protection of Civilians in Armed Conflict) perustettiin vuonna 1999 arvioimaan pääsihteerin suosituksia siitä, kuinka siviilien suojelu voitaisiin aseellisissa konflikteissa varmistaa. Työryhmä toimi kevääseen 2000 saakka.

Kansainvälisiä rikostuomioistuimia käsittelevä epävirallinen työryhmä (The Informal Working Group on International Tribunals) perustettiin vuonna 2000 käsittelemään tiettyjä ICTY:hyn liittyviä kysymyksiä. Myöhemmin sen tehtäviin lisättiin myös ICTR:ään liittyviä laillisia kysymyksiä.

Yleisesti sanktioita käsittelevä työryhmä (The Working Group on General Issues of Sanctions) perustettiin vuonna 2000 kehittämään suosituksia YK:n sanktioiden tehokkuuden parantamiseksi.

Terrorismin vastainen komitea (Counter-Terrorism Committee, CTC) perustettiin vuonna 2001, kaksi viikkoa New Yorkin terrori-iskujen jälkeen hyväksytyllä turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 1373, joka edellyttää jäsenvaltioilta ankarampia toimia terrorismin torjunnassa. Näihin kuuluvat muun muassa terrorismiin liittyvien toimien ja niissä avustamisen kriminalisointi. Lisäksi terroristien rahoittaminen ja suojeleminen kielletään, ja valtioita velvoitetaan vaihtamaan terroristiverkostoja koskevaa tietoa. Komitean jäseninä toimivat kaikki turvallisuusneuvoston jäsenvaltiot, ja se perustettiin valvomaan hyväksytyn päätöslauselman täytäntöönpanoa. Jäsenvaltiot ovat myöhemmin antaneet sille muitakin vastaavia seurantavelvollisuuksia.

Rauhanturvaoperaatioita käsittelevä työryhmä (Working Group of the Whole on the Peacekeeping Operations) perustettiin vuonna 2001. Ryhmän mandaatti kattaa sekä rauhanturvaamiseen yleisesti liittyvät kysymykset että yksittäisiin operaatioihin liittyvät tekniset kysymykset. Työryhmän tarkoituksena on täydentää yleiskokouksen alaisuudessa toimivan, jo vuonna 1965 perustetun rauhanturvaoperaatioiden erityiskomitean työtä.

Konfliktien estoa ja ratkaisua Afrikassa pohtiva työryhmä (Ad Hoc Working Group on Conflict Prevention and Resolution in Africa) perustettiin vuonna 2002 monitoroimaan ja toimeenpanemaan tiettyjä turvallisuusneuvoston puheenjohtajan suosituksia ja neuvoston päätöslauselmia. Työryhmällä on myös valtuudet esittää suosituksia turvallisuusneuvoston ja ECOSOC:n välistä yhteistyötä koskien. Työryhmältä on pyydetty myös suosituksia siitä, kuinka YK, Afrikan unioni ja muut toimijat voisivat paremmin tehdä yhteistyötä konfliktinehkäisyn ja konfliktinratkaisun aloilla.

1566-työryhmä (Working Group Established Pursuant to Resolution 1566) tarkastelee turvallisuusneuvoston päätöslauselmasta 1566 vuonna 2004 saamansa mandaatin mukaisesti käytännöllisiä keinoja terrorismin hillitsemiseksi joko yksilöihin tai ryhmiin/ryhmittymiin (pois lukien Al Qaedaan ja Taliban-liikkeeseen liittyvät toimenpiteet) kohdistuen. Ryhmä tarkastelee myös mahdollisuuksia perustaa kansainvälinen rahasto terrorismin uhrien ja heidän perheidensä tukemiseksi.

Lasten asemaa konflikteissa pohtiva työryhmä (Working Group on Children and Armed Conflict) perustettiin vuonna 2005 päätöslauselman 1612 perusteella. Työryhmän tehtävänä on arvioida ja seurata määrättyjen, päätöslauselmassa yksilöityjen toimintojen etenemistä. Ryhmälle on annettu myös mandaatti seurata muutamien päätöslauselmassa 1539 yksilöityjen toimenpiteiden toteutusta. Näiden lisäksi ryhmä voi tehdä turvallisuusneuvostolle ehdotuksia lasten suojelemiseksi aseellisissa konflikteissa.

Rauhanrakennuskomissio (Peacebuilding Commission, PBC) on yleiskokouksen ja turvallisuusneuvoston vuonna 2005 perustama, niiden yhteisessä valvonnassa työskentelevä toimielin, jonka tehtävänä on kehittää kansainvälisen yhteisön pitkäjänteistä panostusta konflikteista toipuvien maiden jälkihoitoon. Komissio on työskennellyt muun muassa Sierra Leonessa, Burundissa, Guinea-Bissaussa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Tarkoituksena on löytää pitkäjänteisiä, integroituja toimintastrategioita rauhanrakennukselle ja konfliktien jälkeiselle toiminnalle, turvata varhaisen vaiheen rahoitus ja ennen kaikkea varmistaa kansainvälisen yhteisön pitkäjänteisempi huomio konfliktista toipuvalla alueella. Komission työn tueksi on perustettu erillinen rauhanrakennusrahasto (Peacebuilding Fund, PBF), jonka toimintaa hallinnoi erillinen rauhanrakentamisen tukitoimisto (Peacebuilding Support Office, PBSO). Tukitoimistoa johtaa alemman tason apulaispääsihteeri. Toimisto tukee komission työtä ja avustaa YK:n pääsihteeriä eri toimijoiden rauhanrakennustoimintojen koordinoimisessa.

Pakotekomiteat (Sanctions Committees) valvovat turvallisuusneuvoston määräämien pakotteiden täytäntöönpanoa, ja niitä on toiminnassa kulloinkin enintään sama määrä kuin voimassa olevia pakotepäätöslauselmia. Jokainen turvallisuusneuvoston jäsenmaa on kussakin komiteassa jäsenenä. Pakotekomiteat perustuvat neuvoston antamiin päätöslauselmiin, jotka voivat koskea joko valtioita tai ei-valtiollisia kohteita (esimerkiksi yksittäisten henkilöiden matkustuskiellot tai varojen jäädyttäminen). Komiteat tapaavat suljettujen ovien takana. Määrätyillä sanktioilla voi olla negatiivisia vaikutuksia siviiliväestöön ja erityisesti sen heikoimpiin ryhmiin. Pakotteilla saattaa olla myös negatiivisia taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia kerrannaisvaikutuksia kohdemaan naapurivaltioihin.

Voimassaolevat pakotekomiteat

(päätöslauselman numero, antamisvuosi ja kohdemaa, taho tai aihe. Suluissa muutetut pakotekomiteat):

  • 1518, 2003 Irak
  • 1521, 2003 Liberia
  • 1533, 2004 Kongon demokraattinen tasavalta
  • 1540, 2004 joukkotuhoaseiden päätyminen ei-valtiollisten toimijoiden käsiin
  • 1572, 2004 Norsunluurannikko
  • 1591, 2005 Sudan
  • 1636, 2005 Libanon
  • 1718, 2006 Pohjois-Korea
  • 1737, 2006 Iran
  • 1737, 2006 Libya
  • 1907, 2009 Somalia ja Eritrea
  • 1970, 2011 Libya
  • 1988, 2011 Taliban
  • 2048, 2012 Guinea-Bissau
  • 2127, 2013 Keski-Afrikan tasavalta
  • 2140, 2014 Jemen
  • 2206, 2015 Etelä-Sudan
  • 2253, 2015 ISIL & Al Qaida

Pakotekomiteoissa tapahtuu muutoksia verrattain usein. Turvallisuusneuvoston verkkosivuilta voi noutaa päivitetyn listan henkilöistä ja tahoista, joihin tällä hetkellä kohdistuu turvallisuusneuvoston asettamia pakotteita.

Sotarikostuomioistuimet

Entisen Jugoslavian kansainvälinen sotarikostuomioistuin (International Criminal Tribunal for the Former Yugoslavia, ICTY) on vuonna 1993 perustettu YK:n turvallisuusneuvoston alaisuudessa toimiva tilapäinen tuomioistuin. Sen 16 pysyvää, yleiskokouksen valitsemaa tuomaria tutkivat kansainvälisen oikeuden ja YK:n edustajina Jugoslavian sotien aikana, vuodesta 1991 lähtien tapahtuneita vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan. Tuomarin kausi on nelivuotinen ja voidaan uusia. Pysyvien tuomareiden lisäksi tuomioistuinta palvelee 27 yleiskokouksen valitseman ad litem -tuomarin pooli, josta pääsihteeri nimittää tuomarin yksittäisiin oikeuskäsittelyihin. Tuomioistuin toimii Haagissa, Alankomaissa. Jugoslavian tuomioistuimen viimeisen tapauksen käsittelyn oletetaan päättyvän vuoden 2016 heinäkuussa.

Ruandan kansainvälinen sotarikostuomioistuin (International Criminal Tribunal for Rwanda, ICTR) oli vuonna 1994 perustettu YK:n turvallisuusneuvoston alaisuudessa toimiva tilapäinen tuomioistuin. Sen 16 itsenäistä, yleiskokouksen valitsemaa tuomaria tutkivat kansainvälisen oikeuden ja YK:n edustajina Ruandan kansanmurhassa vuonna 1994 tapahtuneita vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan. Tuomarin kausi oli nelivuotinen ja voidaan uusia. Pysyvien tuomareiden lisäksi tuomioistuinta palvei 18 yleiskokouksen valitseman ad litem -tuomarin pooli. Tuomioistuin toimi Arushassa, Tansaniassa.

Molempien tilapäisten tuomioistuinten toiminnan oli tarkoitus loppua vuoteen 2010 mennessä, kuten turvallisuusneuvoston päätöslauselmissa 1503 ja 1534 on linjattu. Molemmilla tuomioistuimilla on ollut omat, niin sanotut loppuunsaattamisstrategiansa (completion strategy). Ruandan tuomioistuin sai käsiteltäväkseen viimeisen tapauksen vuoden 2013 keväällä, mutta sen toiminta päättyi virallisesti vasta vuoden 2015 lopussa. Jugoslavian tuomioistuimen viimeisen tapauksen käsittelyn oletetaan päättyvän vuoden 2016 heinäkuussa.

Rauhanturva- ja rauhanoperaatiot

Rauhanoperaatioihin osallistuu sekä YK:n jäsenvaltioiden lähettämää sotilaallista ja muuta henkilöstöä, etupäässä rauhanturvaajia, että vaihteleva määrä YK:n eri järjestöjen työntekijöitä. Turvallisuusneuvoston vastuulla ovat päätökset uusien operaatioiden käynnistämisestä, mutta operaatioiden käytännön organisointi kuuluu pääsihteerille (Secretary General) ja sihteeristölle (Secretariat). Tällä hetkellä käynnissä on 16 rauhanturvaoperaatiota eri puolilla maailmaa (helmikuu 2016). Operaatioissa palvelee yli 106 000 henkilöä (91 000 sotilasta, 13 500 poliisia ja noin 1 800 sotilastarkkailijaa). Kansainvälistä siviilihenkilökuntaa operaatioissa palvelee noin 5000 ja paikallisia noin 11 500 henkeä. Kaikkiaan 16 meneillään olevassa operaatiossa on henkilökuntaa noin 16 800.

Operaatioita toteutetaan eri puolilla maailmaa, eniten Afrikassa. Vuonna 1992 sihteeristöön perustettiin oma YK:n rauhanturvaosasto (Department of Peacekeeping Operations, DPKO) vastaamaan yhä vaativampien ja laajempien rauhanturvaoperaatioiden tarpeista. Poliittisia ja rauhanrakennusoperaatioita on käynnissä 11 (helmikuu 2016).

Joissain tapauksissa YK:n suora osallisuus ei ole järkevää tai mahdollista toteuttaa. Tällöin turvallisuusneuvosto voi valtuuttaa alueellisia toimijoita tai muita kansainvälisiä organisaatioita toteuttamaan rauhanturvaoperaatioita tai rauhaan pakottamiseen liittyviä toimia. Tällaisia toimijoita ovat muun muassa Euroopan unioni, Afrikan unioni sekä Pohjois- Atlantin liitto Nato.

Päivitetty viimeksi: 9.2.2016