YK-järjestelmä

Kuva: UN Photo

YK perustettiin aikanaan ennen muuta suojaamaan valtioita toisten valtioiden hyökkäykseltä, ei suojaamaan väestöä maan sisäisiltä levottomuuksilta. Aikaisemmin ajateltiin, ettei kansainvälisen yhteisön ole sopivaa puuttua minkään valtion sisäisiin ongelmiin. Tällä vuosituhannella uudenlainen näkemys yksilöiden turvallisuuden takaamisesta on kuitenkin yleistynyt.

Uuden näkemyksen mukaan valtion itsemääräämisoikeutta voidaan pitää alisteisena valtion kyvylle taata oman väestönsä turvallisuus. Ellei valtio tähän kykene, kansainvälisellä yhteisöllä on velvollisuus puuttua tilanteeseen yksilöiden suojelemiseksi. Puhutaan niin sanotusta suojeluvastuusta (Responsibillity to Protect, R2P).

Ajattelutapaa, joka asettaa yksilön turvallisuuden valtion koskemattomuuden edelle, kutsutaan inhimillisen turvallisuuden periaatteeksi. Inhimillinen turvallisuus ulottuu laajemmalle kuin pelkän sotilaallisen uhkan torjumiseen. Sen kulmakiviä ovat muun muassa ihmisten perusoikeuksien toteutuminen ja taloudellisen eriarvoisuuden ehkäiseminen. Inhimillisen turvallisuuden edistämiseen kuuluu perusoikeuksia uhkaavien ilmiöiden, kuten köyhyyden, tautien, ympäristöongelmien ja järjestäytyneen rikollisuuden, torjunta.

YK on etenkin 2000-luvulla keskittänyt voimiaan inhimillisen turvallisuuden edistämiseen. YK:n tavoiteasettelussa korostetaan puutteellisten elinolojen ja heikon ihmisoikeustilanteen yhteyttä turvallisuusuhkien syntyyn. Jo jäsenmaiden syksyllä 2000 hyväksymän YK:n vuosituhatjulistuksen (Millenium Declaration) sisältämät vuosituhannen kehitystavoitteet tähtäsivät juuri köyhyyden, tautien, lapsi- ja äitiyskuolleisuuden, nälkä- ja vesiongelman sekä ympäristöongelmien lievittämiseen ja sitä kautta turvallisempaan yhteiskuntaan. Syksyllä 2015 YK:n huippukokouksessa hyväksytyt kestävän kehityksen tavoitteet (ns. Agenda 2030) jatkavat siitä, mihin vuosituhattavoitteet jäivät umpeuduttuaan vuoden 2015 lopussa. Kestävän kehityksen tavoitteet ohjaavat kansainvälistä kestävää kehitystä vuoteen 2030 saakka. Ykköstavoitteena on edelleen äärimmäisen köyhyyden poistaminen ja kestävän kehityksen selkeä edistäminen kaikilla yhteiskuntien osa-alueilla: niin taloudellisesti, ihmisten hyvinvoinnin kuin ympäristön kannalta.

YK-järjestelmää puolestaan uudistetaan, jotta järjestelmä voisi paremmin toimia vuosituhatjulistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. YK:n uudistusprosessin johtotähtenä on pyrkimys maksimoida YK:n valmiudet tavoitteidensa toteuttamiseen sekä jäsenmaiden nykyistä tasapuolisemmat vaikutusmahdollisuudet. Järjestö uudistuu kuitenkin hitaasti ja pala kerrallaan. Avainsanoja ovat toistaiseksi olleet järjestön oman hallinnon tehostaminen ja nykyisen toiminnan parempi koordinointi. YK:n pääsihteerin nimitykseen liittyvässä reformissa selkeä edistysaskel otettiin vuoden 2015 lopulla, kun yleiskokous hyväksyi yhteisistä valintakriteereistä pääsihteerin nimittämiseen liittyen.

Kokonaiskuvan selkeyttämiseksi YK:n historia on tässä osiossa jaettu vuosikymmeniin, vaikka järjestön alkuvaiheita käsittelevä osio kattaa vain kaksi vuotta ja ”toinen vuosikymmen” puolestaan 13 vuotta.

Alla: YK:n organisaatiokaavio suomeksi (ladattava jpg)

 

Päivitetty viimeksi: 3.2.2016